Millainen ihminen on tuntemasi uskova?

Mää en usko muuhuun kuin älyyn jaa tyhmyyteeen.

Ihan tavallinen ihminen. Persoonallisuutensa ei muuttunut, kun tuli uskoon. Elämäntavat vähän parani, ei enää ryyppää kaksin käsin.

Tiedän kaksi entistä raivoateistia jotka nettisoturoivat uskovia vastaan. Kunnes siis tulivat itse fanaattiseen uskoon. Toinen opiskeli itselleen ammatin aiheen parista ja toinen tappoi itsensä.

Tunnen monenlaisia uskovia ihmisiä, ihan yhtä monenlaisia kuin muitakin. On korkeasti koulutettuja ja vähän koulutettuja, näyttävästi meikkaavia ja pukeutuvia ja ultraluonnollisia ja kaikkea siltä väliltä, fundamentalisteja ja liberaaleja, ekoilijoita ja leveästi eläviä. 

Ei kaikki uskonsuunnat muuten ollenkaan kiellä vaurautta ja sen näyttämistä. Esim. ns. menestysteologia jopa pyrkii siihen että ihminen saisi siunausta ulkoisen vaurauden ja menestyksen muodossa. Eikä muutenkaan esim. perus luterilaisuus mitenkään kiellä sitä että menee aineellisesti hyvin, kunhan se aineellinen hyvä on saatu rehellisesti, tekemättä mitään epäeettisiä tekoja tai riistämättä muita.

Täällä uskova, josta moni varmaan voisi sanoa kuten kuvaat että olen jotenkin vääränlainen ja kerään rahaa. Olen nimittäin yksityisyrittäjä ja minulla menee hyvin. En näe tässä mitään väärää, päinvastoin, mitä paremmin menee, sitä enemmän voin työllistää muitakin ja myös maksan veroja enemmän eli osallistun vähäosaisempien elättämiseen (lahjoitan myös kolmelle eri järjestölle kyllä sen lisäksi vapaaehtoisesti). 

Mutta joo, mulla on ihan hieno suht kallis auto, käytän merkkivaatteita ja räätälöityjäkin vaatteita (parhaat jakkupuvut) jne. Ei olisi yritykselleni hyvää mainosta jos kulkisin halparievuissa ja teeskentelisin köyhää.

Tunsin lakimiesopiskelijamiehen joka nitkahti uskoon yhtäkkiä. Sellainen vähän nörtti ja tuttu jo pidemmältä ajalta lukiosta. Syyksi ilmeni pappi, jonka kanssa sitten meni avioon. Juoma maistui ja keskustelut uskontoasioista. Muistan vain sen rankan turhautumisen tunteen kun kaikkeen mitä sanoin, hän vastasi jollain latteudella raamatusta. Ei jäänyt ystäväksi enää vaikka pidinkin hänestä normaalina, oli liian rasittavaa.

Olen itse uskovainen, mulla on tatuointi ja tykkään lävistyksistä ja tykkään kiinnittää huomioo miltä näytän. Raha ei merkkaa mulle mitään, se on vaan väline ostaa tarpeellisia tavaroita/ ruokaa. En ole myöskään absolutisti, joskin juon todella harvoin ja vähän mitään alkoholia. Uskon jumalaan ja jeesukseen ja rukoilen päivittäin, ei musta ulospäin pitäis näkyä mitään ”uskovais” leimaa. Kaikki uskovat ihmiset ovat ihan omia persooniaan, ei ihmisen maku yms mieltymykset yleensä muutu uskoontullessa. Usko tuo mun elämään rauhaa ja iloa.

Vierailija kirjoitti:

Täällä uskova, josta moni varmaan voisi sanoa kuten kuvaat että olen jotenkin vääränlainen ja kerään rahaa. Olen nimittäin yksityisyrittäjä ja minulla menee hyvin. En näe tässä mitään väärää, päinvastoin, mitä paremmin menee, sitä enemmän voin työllistää muitakin ja myös maksan veroja enemmän eli osallistun vähäosaisempien elättämiseen (lahjoitan myös kolmelle eri järjestölle kyllä sen lisäksi vapaaehtoisesti). 

Mutta joo, mulla on ihan hieno suht kallis auto, käytän merkkivaatteita ja räätälöityjäkin vaatteita (parhaat jakkupuvut) jne. Ei olisi yritykselleni hyvää mainosta jos kulkisin halparievuissa ja teeskentelisin köyhää.

No mitä tuumit miljönääri Eero Lehden touhuista, käy kirppareilla ja ostaa sieltäkin. Ei koe että olisi halpisriepuja, vaikka ostais sieltä.

Hänen uskostaan en kyllä tiedä.

Uskovia on joka lähtöön.

Raittiuden kanssa kamppailevia tapauksia, jotka vetävät uskontoa itseensä kuin viinaksia loiston päivinään...

Tunnen yli viisikymppisen naisen joka on ollut jostain ehkä 26-vuotiaasta asti himouskovainen. Hän on rauhallinen ja ystävällinen, osaa keskustella mutta omaa aika vahvoja mielipiteitä joistain asioista. Ei tuomitse ketään ja on aina elämänmyönteinen, elää miehensä kanssa vaatimatonta peruselämää mutta on talous ilmeisesti kunnossa, ei haihattele mitään turhuuksia. En usko että mikään saa enää häntä muuttamaan käsityksiään, on niin syvään hänessä juurtunut se kuka hän on ja mihin uskoo, koko elämä rakentunut sen ympärille ja on ilmeisen tyytyväinen.

Tunnen paljon uskovaisia. Jotkut ovat nk. kiihkouskovaisia ja voi sitä oikeassa olemisen ja ylpeyden määrää. Suurin osa on todella liberaaleja, mukavia ja hyvin tavallisia ihmisiä.

Fanaatikko on fanaatikko rekvisiitasta riippumatta.

En oikein ymmärrä tätä. Paras ystäväni tuli uskoon vähän opiskelemaan lähtönsä jälkeen. Yhtäkkiä juttelu oli mahdotonta, kävin vähän väliä paukuttamassa päätä vessan seinään koska hänen juttunsa olivat niin omituisia. En kuitenkaan olisi halunnut luopua ystävästä, mutta puhuminen meni aivan ihme sekoiluksi. 

Juttelin hänen vanhempiensa kanssa, jotka olivat tuttuja lapsuudesta saakka ja hekin olivat huolissaan. Minä en jaksanut kuunnella enempää todistamista, vaan feidasin välit pikkuhiljaa. 

No omasta mielestäni olen tavallinen ihminen, puhun tavallisista asioista ihmisten kanssa, käyn tavallisissa töissä ja elän tavallista lapsiperhe-elämää. Tykkään punaviinistä, tapaan ystäviäni pubeissa, teen tavallisia ruokia, matkustan perheen kanssa harvakseltaan (matkustaisin enemmän jos olisi varaa), omistan vanhan citroenin.

Joskus olen muilta kuullut, että olen sydämellinen ja empaattinen ihminen. Joo, ihmisarvot ja suvaitsevaisuus on mulle tärkeitä. En ylenkatso kylän juoppoja, pidän kaikkia ihmisiä tasa-arvoisina, kunnioitan uskonnonvapautta, muulla tavalla uskovia.

Tunnen kaikenlaisia uskovia, ja kyllä, jotkut on kamalan rasittavia tiukkoine moraalikoodeineen. Jotkut on täysin kaheleiden saarnamiesten vietävissä ja hyväksikäytettyjä. Putkiaivoisia homofoobikkoja, evoluution kieltäviä hölmöjä. Sit taas on meitä ihan tavallisia ihmisiä, jotka vaan nyt satutaan uskomaan Jumalaan. Ja kaikkea tuolta väliltä.

Negatiivisin tuntemani ihminen. Kaikessa muussa ja kaikki muu on huonoa, ikävää ja pahaa, paitsi kristityt ja niistäkin vain osa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä uskova, josta moni varmaan voisi sanoa kuten kuvaat että olen jotenkin vääränlainen ja kerään rahaa. Olen nimittäin yksityisyrittäjä ja minulla menee hyvin. En näe tässä mitään väärää, päinvastoin, mitä paremmin menee, sitä enemmän voin työllistää muitakin ja myös maksan veroja enemmän eli osallistun vähäosaisempien elättämiseen (lahjoitan myös kolmelle eri järjestölle kyllä sen lisäksi vapaaehtoisesti). 

Mutta joo, mulla on ihan hieno suht kallis auto, käytän merkkivaatteita ja räätälöityjäkin vaatteita (parhaat jakkupuvut) jne. Ei olisi yritykselleni hyvää mainosta jos kulkisin halparievuissa ja teeskentelisin köyhää.

No mitä tuumit miljönääri Eero Lehden touhuista, käy kirppareilla ja ostaa sieltäkin. Ei koe että olisi halpisriepuja, vaikka ostais sieltä.

Hänen uskostaan en kyllä tiedä.

Ajattelen, että jokainen tehköön omantuntonsa ja mielensä mukaan. Jos haluaa käydä kirppareilla, hienoa, jos ei halua, sekin on ok. Sillä onko kristitty uskova vai ei, en usko olevan asian kanssa erityisesti mitään tekemistä, yhtä lailla ollaan tässä asiassa vapaita kuin muutkin.

Yks tuttu uskovainen mies kieltää dinosaurukset, ei ole ollut koskaan kuulemma.

Tavallaan yksinäinen, ujo, syrjäänvetäytyvä ja vaikuttaa kiltiltä ja hyvin kuuliaiselta. On kuitenkin äärimmäisen saita, puhuu pahaa seläntakana, katkerahko ja kateellinen ja jopa lapsellinen vaikka on jo n.70vee. Mutta ensi vaikutelma on tuo ensimmäinen ja toki sellainen onkin. Nuo muut piirteet ilmenivät pikkuhiljaa vuosien tuntemisen aikana.