Lue keskustelun säännöt.
Raskausajan nolot vaivat
09.12.2018 |
Minkälaisia noloja vaivoja sinulla oli raskausaikana?
Mulla on nyt alkuraskauden aikana kamalat ilmavaivat. Pari kertaa on sattunu nolo tilanne tuttujen seurassa kun on yskittäny, niin samalla on tullut peräpäästä kamalan pitkä ”prööööööööööööööt”.
Nää tutut ei oo noteerannu onneksi tilannetta mitenkään ja itekin oon yrittäny olla normaalisti, kuin mitään ei olis tapahtunutkaan vaikka samalla oon nauranu sisäisesti itseni kippuraan tilanteen koomisuuden vuoksi.
Tosi vaikee muuten on pitää pokka tuollaisessa tilanteessa kun tietää satavarmasti että toiset kuulivat mutta hekin yrittävät olla kuin mitään ei olisi kuulunutkaan. Kamala lemu vaan leijuu ilmassa. 🙈😂
Kommentit (9)
no ihan samaa ilma vikaa meilläkin, plus itkupotku raivareita mitättömistä asioista kun on kuulemma sokerit alhaalla. Jatkuvasti pitää mökkimatkalla pysähtyä syömään ja sitten pissalle.
paha olo jatkuvasti, joten mitään ei pysty tekemään
Tissit on kipeet, joten niitä ei saa enää puristella tai imeä...joku vois kirjoittaa nää kaikki ylös ja jokaisen olis luettava ne ennenkuin edes alkaa harkitsemaan mitään vauvoja.
Missä kohtaa alkaa se "ihana" raskaus aika joka on parasta elämässä? Kyllä vaikuttaa suurelta kuse...tukselta koko juttu. Vauva kun syntyy niin kukaan ei luultavasti nuku vuosiin kunnolla, sitte tulee tarhaikä ja kaikenmaailman oksennus, korva, silmä ja rokko taudit......
juttua vois jatkaa loputtomasti. Alkaa tuntua virheeltä koko juttu!
T: Tuleva isä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
no ihan samaa ilma vikaa meilläkin, plus itkupotku raivareita mitättömistä asioista kun on kuulemma sokerit alhaalla. Jatkuvasti pitää mökkimatkalla pysähtyä syömään ja sitten pissalle.
paha olo jatkuvasti, joten mitään ei pysty tekemään
Tissit on kipeet, joten niitä ei saa enää puristella tai imeä...joku vois kirjoittaa nää kaikki ylös ja jokaisen olis luettava ne ennenkuin edes alkaa harkitsemaan mitään vauvoja.
Missä kohtaa alkaa se "ihana" raskaus aika joka on parasta elämässä? Kyllä vaikuttaa suurelta kuse...tukselta koko juttu. Vauva kun syntyy niin kukaan ei luultavasti nuku vuosiin kunnolla, sitte tulee tarhaikä ja kaikenmaailman oksennus, korva, silmä ja rokko taudit......
juttua vois jatkaa loputtomasti. Alkaa tuntua virheeltä koko juttu!
T: Tuleva isä
Kurjaa että teillä on tuollaista. Toivottavasti vaimosi sentään voi suhtkoht normaalisti.
Vierailija kirjoitti:
no ihan samaa ilma vikaa meilläkin, plus itkupotku raivareita mitättömistä asioista kun on kuulemma sokerit alhaalla. Jatkuvasti pitää mökkimatkalla pysähtyä syömään ja sitten pissalle.
paha olo jatkuvasti, joten mitään ei pysty tekemään
Tissit on kipeet, joten niitä ei saa enää puristella tai imeä...joku vois kirjoittaa nää kaikki ylös ja jokaisen olis luettava ne ennenkuin edes alkaa harkitsemaan mitään vauvoja.
Missä kohtaa alkaa se "ihana" raskaus aika joka on parasta elämässä? Kyllä vaikuttaa suurelta kuse...tukselta koko juttu. Vauva kun syntyy niin kukaan ei luultavasti nuku vuosiin kunnolla, sitte tulee tarhaikä ja kaikenmaailman oksennus, korva, silmä ja rokko taudit......
juttua vois jatkaa loputtomasti. Alkaa tuntua virheeltä koko juttu!
T: Tuleva isä
Onko raskaus jo miten pitkällä? Eipä kuulosta kamalan houkuttelevalta jos koko raskauden kestää nää vaivat. 🙈 Ap
Kolme raskautta, eikä kyllä minkäänlaisia noloja tai vähemmän noloja vaivoja ollut.
Järkyttävät ilmavaivat minullakin ja siinä lisänä valtava panetus, voitte vaan kuvitella millainen yhdistelmä nämä on :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maailmanlopun ummetus. En harrasta röyhtäilyä, mutta nyt röyhtäilyttää :D. Ei onneksi närästä.
Sheivaaminen on hankalaa, vaikka pieni masu onkin. Vauva on jo niin alhaalla, tuntuu että hänen päänsä ottaa vastaan lantiossa jos yritän edes ajatella karvojen siistimistä. Sitten onkin kiva joutua yllättäen osastolle. Siellä sainkin hiippailla sairaalasukat mahdollisimman ylös vedettyinä, ettei kukaan erehdy luulemaan mua vilauttelijaksi karvasäärien takia 😂.
Rv31 ja loppu onneksi häämöttää... Synnytyksessä onkin sitten chewbacca-look.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo piereskely oli valitettavan tuttua koko raskausajan. Kerran myös menin hormonihöyryissäni ihan paniikkiin, kun en saanut turvonneesta sormestani sormusta irti. Itkin ja huusin niin, että lähdettiin sitten vaatimuksestani terveyskeskukseen irrottamaan kun ei saatu parin yrityksen jälkeen irrotettua...saivat sormuksen irti ihan rasvaamalla ja olin kyllä tilanteen jälkeen häpeissäni, kun tajusin kuinka turhan kohtauksen olin aiheuttanut. Muistan täysin irrationaalisesti pelänneeni, että juuttunut sormus aiheuttaa jonkun veritulpan joka tappaa vauvan tms! (??????) Mies jaksaa muistuttaa tästä edelleen :D
Muutenkin oli noloa, miten huonosti pystyin kontrolloimaan tunteitani. Olin tottunut olemaan aina hillitty ja hallittu, mutta raskausaikana itkin milloin millekin, bravuurina toki luonto-ohjelmat. Spontaanit naurukohtaukset vaivasivat myös ja julkisilla paikoilla kunnon hirnuminen oli kyllä noloa, mutta nauratti vaan enemmän! Muutenkaan tunteenpurkaukset eivät juuri katsoneet tilannetta.
Itseäni hävetti myös ihan alkuraskauden aikana yökkiä kadulla jonkun yllättävän hajun vuoksi varsinkin, kun minusta ei vielä raskautta nähnyt. Tai syöksyä vessaan kesken kaverin lauseen täydessä kahvilassa.
Kun yleensä hyvinvoiva ihoni kukki hormonien takia pari viikkoa putkeen, itkin ulkonäköäni kotona verhot kiinni enkä suostunut lähtemään minnekään. Tämäkin tuntuu jälkeen päin todella lapselliselta, mutta syytän asiasta hormoneita :P
Välillä nolotti myös asioiden jatkuva unohtelu, josta sain palautetta ihan perheen ja kavereiden keskuudesta. Saatoin kysyä uudelleen samaa asiaa, mitä olin tiedustellut viisi minuuttia sitten. Kanssani oli kamalaa lähteä minnekään, koska poikkeuksetta muut seisoivat eteisessä kengät jalassa ja takit päällä kun itse yritin paikantaa puhelinta, avaimia, lompakkoa, milloin mitäkin. Loppuraskaudesta myös kenkien laitto oli operaatio, johon sai helposti vartin kulumaan.
...oli se kuitenkin myös ihanaa aikaa! :) <3
Up