Saako kuolinpesästä ottaa mitään ennen pesänselvitystä?

Ei saisi mutta kyllähän ihmiset hakevat. Sekä salaa että sovitusti.

Ei, ei , ja vielä kerran ei. Jos koruilla on arvoa, niin ne on mainittava perunkirjassa. Jako tapahtuu sitten joskus, kun perut on kirjoitettu.

provoilulle haiskahtaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei, ei , ja vielä kerran ei. Jos koruilla on arvoa, niin ne on mainittava perunkirjassa. Jako tapahtuu sitten joskus, kun perut on kirjoitettu.

Sittenhän eno ei niitä edes saisi, muutoin kuin lahjana.

Jos ap:n sisarukselle sopii, niin sen kun hakee, ei irtaimiston perään kukaan kysele.

Äitisi perintö ei kuulu millään tavalla hänen veljelleen, koska äidilläsi oli lapsia. Lapset perivät. 

No kysyt siskoltasi ennenkuin lupaat. Jos asia on hänellekin ok, niin korut enon matkaan ja unohdetaan perukirjasta.

Nimim maalaisjärki

Ei saa, mutta sinä voit sen tehdä.

Ei, ei ja vielä kerran ei. - Mutta valitettavasti näin tapahtuu ja stten onkin, jos huonosti käy riita valmis.

Provon huutelija voi painua hemmettiin. En ole ikinä ollut järjestämässä asioita kuoleman jälkeen joten siksi kysyn.

Ok, eli vasta perunkirjoituksen jälkeen eno voisi ne korut saada. Itselleni korut eivät merkitse mitään. Entä jos sisarukseni on sitä mieltä ettei tahdo luopua koruista?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Provon huutelija voi painua hemmettiin. En ole ikinä ollut järjestämässä asioita kuoleman jälkeen joten siksi kysyn.

Ok, eli vasta perunkirjoituksen jälkeen eno voisi ne korut saada. Itselleni korut eivät merkitse mitään. Entä jos sisarukseni on sitä mieltä ettei tahdo luopua koruista?

Ap

Sitten sisko saa ne.

Ei se kuolinpesän jakaminen niin mene, että sinä saat antaa pois kaiken,mistä haluat luopua.

Korut = irtaimistoa. Irtaimiston voi merkitä perunkirjaan alle 4000 euroa tavanomainen irtaimisto. Jos siis korujen arvo vaikka 200 eutoa mahtuu hyvin tuohon. Pitää oikeasti olla jotain selkeästi arvokasta ennen kuin 4000 ylittyy. Jokaista kippoa ja kuppia ei siis erikseen arvioida. Irtaimisto arvoltaan 4000 euroon on verovapaata. Googleta hieman.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Provon huutelija voi painua hemmettiin. En ole ikinä ollut järjestämässä asioita kuoleman jälkeen joten siksi kysyn.

Ok, eli vasta perunkirjoituksen jälkeen eno voisi ne korut saada. Itselleni korut eivät merkitse mitään. Entä jos sisarukseni on sitä mieltä ettei tahdo luopua koruista?

Ap

Sitten sisko saa ne.

Ei se kuolinpesän jakaminen niin mene, että sinä saat antaa pois kaiken,mistä haluat luopua.

Selvä. Kiitos vastauksesta!

Ap

Lain mukaan ei saa.

Itse tekisin niin, että pyytäisin sisaruksen paikalle kun korut luovutetaan (oletan että on samaa mieltä) ja sen jälkeen niistä ei puhuta eikä mainita perukirjassa. Sovitaan, että jos joku kysyy, niitä ei ollut missään. Kelle lienee antanut.

Pitää olla listattuna perukirjassa (jos arvokkaita) ja te maksatte sisarenne kanssa veron 14-16% tuosta jos koko perinnön suuruus ylittää 20 000 ja kodin irtaimisto nuo korut mukaan lukien yli 4000. Jos se että maksatte verot on ok, niin eipä noiden perään kukaan muu voi kysellä kuin sisaresi.

Siriina kirjoitti:

Lain mukaan ei saa.

Itse tekisin niin, että pyytäisin sisaruksen paikalle kun korut luovutetaan (oletan että on samaa mieltä) ja sen jälkeen niistä ei puhuta eikä mainita perukirjassa. Sovitaan, että jos joku kysyy, niitä ei ollut missään. Kelle lienee antanut.

Ok, kysyn sisarelta mitä mieltä on asiasta ja hän voi tulla mukaan luovuttamaan korut jos asia siis hänelle ok.

Ap

Saa, jos se joka jakaa kuolinpesästä varoja, hyväksyy lakikielen mukaisesti "ryhtyvänsä kuolinpesään" ja on sillloin vastuusssa tekemistään oikeustimista kuolinpesän osalta. Normaalisti näin ei menetellä eli jako tehdään vasta perunkirjoituksen jälkeen. Esim. kuolleen pankkitilin rahat voi jakaa perillisille,mikäli he ovat kaikki tiedossa, ennen tidusteluja henkikirjoittajilta, mutta varojen jakaja on aina vastuussa tekemisistään, jos paljastuukin, että perillisiäon muitakin.

Jos siskosi ei halua ko. koruja, niin käytännössä asialla ei ole merkitystä muuten kuin siinä tapauksessa, että kuolinpesällä on enemmän velkaa kuin omaisuutta. Siinä tapauksessa kuolinpesästä ei saa todellakaan ottaa mitään ennen pesänselvitystä. Perunkirjoituksen kannalta korut ovat osa tavanomaista irtaimistoa, ellei kysymys ole jostain tuhansien eurojen arvokoruista. Ei perukirjassa yleensä mainita kihla- ja vihkisormuksiakaan erikseen.

Kysy kuitenkin ehdottomasti asiasta ensin sisareltasi ja niin, että hänelle jää aito mahdollisuus sanoa oma mielipiteensä eikä sanomisesi kuulosta siltä, että olet jo sopinut asiasta enosi kanssa. Nämä ovat juuri sellaisia asioita, joista saa helposti aikaiseksi kymmenien vuosien välirikon, kun toinen on vanhemman kuoleman jälkeen herkässä mielentilassa ja tuntee sitten tulleensa kohdelluksi jotenkin epäreilusti.

Juuri kuolinpesää selvittäneenä; irtaimistosta on hyvin vaikea saada kasaan suuria summia. Vanhat astiat, huonekalut, vaatteet ja korutkin on pääisin arvottomia. Auto ja vene ei kuulu irtaimistoon, ne voi arvioida erikseen. Jos korut jotain tavallista genreä niiden arvo on vähäinen ja ne uppoavat tuohon 4000 euron pottiin. Kuolinoesän tyhjennys on niin iso homma, että jos siellä jotakin mitä kumpikaan osakas ei halua niin jakoon vaan töönää.

Vierailija kirjoitti:

Toinenkin vanhempani menehtyi äskettäin, emme ole häntä vielä edes hautaan laskeneet. Meitä jäi kaksi lasta. Enomme otti yhteyttä että hän tahtoisi erään hänen äitinsä korusetin joka jäi meidän äidillemme kun mummimme kuoli vuosikymmeniä sitten. Eno kertoi että niillä on hänelle tunnearvoa, ja ovatpa nuo korut muutenkin arvokkaat. Minulle käy että hän saa äitinsä korut muistoksi. Sisaruksestani en tiedä. Eno tulisi hakemaan korut heti kun olen paikkakunnalla ja menossa hakemaan arkkuvaatteita isän kotoa.

Enpä suostuisi moiseen, semminkin kun enosi ei ole mitenkään osallisena kuolinpesässä. Aika törkeää enolta edes kysyä.