Mistä löydän kumppanin? Kukaan ei halua minua?
Kaikki vähän minusta kiinnostuneet eivät ole uskaltaneet edetä kanssani, koska olen liian erilainen ja omanlaiseni persoona. Monet ovat minusta kiinnostuneet, mutta haluavat lopulta varmemman vaihtoehdon, ns. tavallisemman vaikka persoonallisuuteni onkin kiehtonut. Netin puolella taas ei lähde oikein kenenkään kanssa liikkeellekään, kaikki etsivät jotain kiiltokuvaa jota ei ole olemassakaan, sellainen, joka "tekee paljon töitä, katsoo vain laatusarjoja mutta ei istu liikaa telkkarin ääressä, juoksee päivittäin 10 km ja käy salilla". Tiedätte ehkä, mitä tarkoitan. Vaaditaan että on kaikin puolin täydellinen, ja on kova takaisku jos ilmenee että ei joskus jossain asiassa olekaan. Pitääkö varautua siihen, että jään yksin?
Kommentit (18)
Vierailija kirjoitti:
Vähän yritystä hei! Tuolla asenteella ei ainakaan löydy puolisoa.
Ei tässä nyt mistään asenteesta ole kyse.
Ota kumppaniksi sellainen, jolla sama ongelma: kukaan ei halua.
Suomessa on 9000 näitä ilman o les kelu lu paa olevia miehiä. Luulisi heille kelpaavan kuka hyvänsä, että saa luvan jäädä suomeen.
Minkälaisia ongelmia persoonallisuutesi tuottaa?
Oletko AP minkä ikäinen ja mistä päin? Nainen vai mies?
Vierailija kirjoitti:
Oletko AP minkä ikäinen ja mistä päin? Nainen vai mies?
25-vuotias pääkaupunkiseudulla. Olen mies, ja myös miestä etsin kumppaniksi.
Millainen itse olet? Millaista kumppania etsit? Sellaista nallekarhumaista vanhempaa herrasmiestä, liikunnallista nuorta miestä vai jotain ihan muuta? Vaikea neuvoa, kun ei tiedä muuta kuin, että olet jotenkin erikoinen ja etsit kumppania.
Vierailija kirjoitti:
Millainen itse olet? Millaista kumppania etsit? Sellaista nallekarhumaista vanhempaa herrasmiestä, liikunnallista nuorta miestä vai jotain ihan muuta? Vaikea neuvoa, kun ei tiedä muuta kuin, että olet jotenkin erikoinen ja etsit kumppania.
Pahoittelut siitä, etten osaa avata tilannetta kunnolla. Itsestään ei aina osaa kertoa sitä, miten muut minut näkevät. Ihmiset vain ovat kertoneet kokevansa minut äärimmäisen yksilöllisenä ja persoonallisena ihmisenä, vaikka en ole sellaista itse kokenut. Olen ajatellut olevani melko tavallinen. Kuitenkin olen alkanut huomaamaan itseäni siltäkin kannalta, että se muiden ihmisten näkemä "weird" puoli on olemassa. Sitä en ole tarkkaan päättänyt, millaisen kumppanin lopulta haluaisin. Mitään tiukkoja vaatimuksia tai odotuksia sen suhteen ei ole, no ehkä sen verran että olisi jotain yhteistä kumppanin kanssa, esimerkiksi suunnilleen samaa ikäluokkaa. Muulla ei ole oikein väliä, olen ihastunut aika monenlaisiin ihmisiin.
Joku jossain odottaa sitä, mitä sinulla on sisälläsi.
Vierailija kirjoitti:
Joku jossain odottaa sitä, mitä sinulla on sisälläsi.
Tai ainakin haluaisi laittaa sisälle.
Uusi harrastus?
Ainakin harrastajateatteripiireissä pyörii tosi monenlaista, avointa porukkaa.
Vähän yritystä hei! Tuolla asenteella ei ainakaan löydy puolisoa.