Lue keskustelun säännöt.
Mitä haittaa erolapselle on siitä, jos hän ei saa jutella toisen kodin asioista toisen kodin vanhemmalle?
08.12.2018 |
Olen huomannut, että sellaista kirjoittamatonta periaatetta noudatetaan hyvin monessa eroperheessä, että toisen kodin asioista ei puhuta toisessa kodissa. Yllättäen oma äitinikin oli sitä mieltä, että hän ei kysele lapsenlapseltaan mitä teki äidin kodissa, koska sen kodin asiat eivät hänelle kuulu. Minä en ole siinä mielessä äitini jalanjäljissä, että minä kyllä kyselen, sillä olenhan tuon lapsen molempien perheiden kanssa tekemisissäkin.
Olen myös sitä mieltä, että tuollaisella periaatteella lapsen harteille laitetaan tarpeeton salailun taakka. Mitä haittaa lapselle on tuollaisesta salailun kulttuurista?
Kommentit (6)
Meillä lapset saa kertoa ja kertoa mitä vaan haluavat kummallekin vanhemmalle, olemme eronneet 5 vuotta sitten. Nimenomaan me aikuiset erosimme, lasten ei tarvitse erota vanhemmistaan tai valita puolta tai alkaa salaiseksi agentiksi jonka pitää käyttää pientä päätään siihen, ettei jotenkin aiheuta riitoja erovanhempien välille. Meillä ei tapahdu mitään sellaista, mitä ei voisi kertoa kenelle vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos salailu on oikeasti haitallista lapselle, niin miksi niin monessa perheessä kuitenkin on tuollainen "sääntö"? Eihän sitä toki välttämättä ole ääneen sanottu, mutta kyllähän lapsi sen tajuaa, jos esimerkiksi kumpikaan vanhempi ei koskaan kysy miten toisen vanhemman luona meni. Ap
Lapsi saa kertoa, ja näin yleensäkin onkin - mutta saako aikuinen udella toisen kodin asioista? Tuo varmaan aika yleistä eikä kovin kivaa. Ja tuosta varmaan juurikin juontaa juurensa lasten vaitonaisuus toisen kodin asioista, huomaavat kuinka vanhemmat käyttävät kuulemaansa hyväkseen toista vanhempaa vastaan tai toista kontrolloidakseen.
Meillä lapset on oppineet sen, että minulle voi kertoa isän luona tekemisistä. Ja kyselenkin, koska tiedän, että isänsä juo paljon. Lapset taas eivät voi isälleen kertoa mitään mukavaa minun kanssa elämisestä, koska hän on katkeroitunut ja tulee vihaiseksi sekä veetuilee lapsille asioista.
Ja sitten on niitä vanhempia, jotka kieltävät lasta puhumasta toiselle vanhemmalle. Siinä se mielikuvitus kehittyy ihan oikeaan suuntaan, kun kysyttäessä alat keksiä tarinoita ja vahdit yleensäkin jokaista sanaasi, ettet lipsauta mitään. Lapset on lojaaleja, koska riippuvaisia, eivätkä muusta tiedä.
Vastasit jo omaan kysymykseesi. Juuri se salailun aiheuttama ahdistus on haitallista. Tietenkin lapsi haluaa jakaa kokemuksiaan vanhempiensa kanssa. Ihan kuten kertoilee päiväkoti/ koulupäivästä. Lapsen maailmassa eri ympäristöt nivoutuvat sillä tavalla yhteen että hänellä on tarve yhdistää molemmat vanhempansa kaikkeen kokemaansa vapaasti. Se luo turvallisuuden tunnetta kun voi vapaasti lörpötellä miettimättä voikohan tätä nyt sanoa tai suututaanko jos kerron tämän jutun.