Miehellä vauvakuume, minä jo 40 vuotias.

Itse olen himpun reilu 41v ja niin raskaus kuin synnytyskin menivät ihan samaan malliin kuin nuorempanakin (sain esikoisen 23-vuotiaana!) eikäpä tämä alku ole vieläkään raskaalta tuntunut vaikka nyt olenkin nukkunut todella lyhyitä öitä jo aika monta " putkeen" , joten eiköhän tämä vauva-aikakin tässä mene niinkuin ennenkin:)



Itse en siis missään nimessä jättäisi vauvan yritystä vain tuon iän takia, jos kerran muuten tuntuu siltä että vauva olisi vielä tervetullut!!

Juttusi oli ihana ja rohkaiseva! Jospa tämäkin täti vielä... T. ap.

mutta mites sitten ikäeronne, oletko miettinyt sitä?

olisit ihan kalkkis kun lapsesi olisi teini iässä.

en mitenkään tarkoita tätä loukkaavana, mutta itse en enää aio hankkia lapsia ja olen 32 vuotias, siitä syystä , että olen liian vanha jo kun lapseni olisi teini iässä, jos tämän ikäisenä saisin vielä lapsen, mutta tämä nyt on vain minun mielipiteeni..

että miltä tuntuu ajatus 55- vuotiaana tahkota murrosikäisen kanssa. Tiedän, että monet mieluusti tekee noin, mutta itseltäni jäi " viimeinen" lapsi tekemättä, kun rupesin miettimään lapsen koko kehityskaarta aikuisuuteen.



Musta on kuitenkin mukava ajatus sekin, että kun lapset on lähteneet maailmalle, niin mulla ja miehellä on vielä kunnolla aktiivista aikaa jäljellä. Ollaan kummatkin ammatillisesti aika kunnianhimoisia ja haaveissa olisi lähteä uudestaan kehitysyhteistyö hommiin ja muuta sellaista. Toki lastenkin kanssa paljon voi tehdä, mutta kuitenkin on erilaista, jos alaikäinen lapsi vastuulla.



Mutta ihmiset on erilaisia. Toisethan tykkäis vaikka koko ikänsä olla lapsiperheen äiti. Mutta siis joka tapauksessa en niinkään sitä vauva-aikaa puntaroisi vaan vähän kauemman katselisin, että millaisia haaveita itsellä on.