Oletteko nähnyt joskus nälkää tahtomattanne?
Itse näin opiskeluaikoina joskus nälkää. Biletettiin ja unohdin syödä. Sitten kun olisin mennyt kauppaan niin olin juonut kaikki rahat. Tuolloin ei ollut leipäjonoja tms. tällaisessä muodossaan kuin nykyään.
Samoin harrastusaikoina näin lapsena nälkää koska muut harrastuskaverit söi mun eväät. Joskus olen hevosten kaurojakin syönyt nälkääni.
Kommentit (20)
Kuukaudeksi purkki hernekeittoa, ranskanleipä, nokare kuivahtanutta juustoa, pari valkosipulin kynttä ja kraanavettä niin paljon kuin sielu sietää. Kahdelle hengelle. Oltiin hoikassa kunnossa kuun lopussa.
Joo. Opiskeluaikoina avokki tyhjensi kostona yhteisen talous tilin. Lisäksi mun piti maksaa yksin vuokra, kun toisin kuin tällä avomiehellä, mulla ei ollut paikkaa mihin välittömästi muuttaa, eli mun piti jäädä siihen kämppään vielä pidemmäksi aikaa ja maksaa vuokra kokonaisuudessaan. Vuokran jälkeen oli ne pari kk, jotka sitä kämppää maksoin aina tilillä 20€, teki pikkuisen tiukkaa pärjäillä kuukausi sillä.
Kyllä näin nälkää joskus kun ryyppäsin kaikki rahani. Oli ihnottavaa tulla putkasta kotiin krapulassa kun ei ollyt kuin hanavettä. Kyllä kouri sisuskaluja, poltti vatsaa. Soitin sitten jollekkin sukulaiselle ja sain apua. Nykyään en juo yhtään ja rahat riittää hyvään ravitsemukseen.
Olen pienenä. Meitä oli neljä lasta ja pienituloinen yh-äiti. Tähän vielä aikamoiset velat. Ruokaan ei ollut aina rahaa ja kouluruoka oli joskus päivän ainoa ruoka.
Leipäjonoissa olisi voinut käydä, mutta ei ylpeys antanut periksi. Tästä vähän katkera hänelle olen edelleen.
Taisi olla vuosi-94 kun olin työtön ja nuori ja olin bilettänyt työkkärit. Muuta ei ollut kuin jauhoja, rasvaa ja pakastevihanneksia 2 pussia. Tein vihanneksille ruskean kastikkeen, kun meinasin et maistuis paremmalta. Ei maistunut.
Mä kärsin 2vk sairaalassa nälkää. Sain toki letkujen kautta ravintoa mutta nälkä ja jano oli jatkuva tunne. Laihduin 10kg.
Kyllä, meinasin kerran hakea eväät työmatkalla, mutta en ottanut huomioon, että oli sunnuntai ja kauppa aukesi vasta 11:00. Töissä piti olla 10:45. Se päivä meni vedellä ja kahvilla.
Vierailija kirjoitti:
Taisi olla vuosi-94 kun olin työtön ja nuori ja olin bilettänyt työkkärit. Muuta ei ollut kuin jauhoja, rasvaa ja pakastevihanneksia 2 pussia. Tein vihanneksille ruskean kastikkeen, kun meinasin et maistuis paremmalta. Ei maistunut.
Sinulla ei ollut kastikkeenruskistajaa...?
Olen. Televisiossa montakin kertaa.
Joo. Sairastuin ennen pääsiäistä ja jäi ruoat ostamatta. Jääkaapissa ei valmiiksikaan ollut kuin valo eikä kuivavaratkaan olleet kummoiset. Tervehdyttyäni kärsin pari päivää nälästä.
Tää oli sitä aikaa kun kaupat oli kiinni ne oli kiinni ja lisäksi asuin keskellä korpea.
Joo, tänään. Kela ei maksanutkaan, olivat mokanneet joten rahaa tulee vasta perjantaina. Kaapissa yksi banaani, liraus maitoa ja pakastimessa noin puoltoista desiä pakastevihanneksia. Näillä mennään.
Kyllä, silloin ei ollut leipäjonoja.
Täällä sentään myönnetään että rahat on ryypätty - toisin kuin nuo joulukeräys-"köyhät".
Kyllä mää armeeijassssa selviisin muutamalla lusikallisella päiivässä.
Lapsena kotona oli niin pelottavaa, että välttelin sinne menoa koulun jälkeen. Jos pääsin kaverille, sain välipalaa tai lämpimän ruoan, muuten menin kirjastoon ja sieltä suoraan harrastuksiin, jolloin pärjäsin kouluruoalla johonkin 19-20 asti. Muistan kun kerran olin kaupassa hirveän nälkäisenä kolme markkaa taskussa ja mietin, mitä sillä saisi. Jonkun Pirkka-suklaapatukan sitten ostin ja söin.
Nyt aikuisena vanhempiin välit poikki ja olen ylipainoinen, mutta elän aika hyvää elämää. On ihanaa kun ruokaa riittää kaapissa ja oma koti on turvallinen paikka.
Joo, lapsuuden ajan. Pulska, hyvinsyönyt vanhempi, laihat lapset.
Vierailija kirjoitti:
Lapsena kotona oli niin pelottavaa, että välttelin sinne menoa koulun jälkeen. Jos pääsin kaverille, sain välipalaa tai lämpimän ruoan, muuten menin kirjastoon ja sieltä suoraan harrastuksiin, jolloin pärjäsin kouluruoalla johonkin 19-20 asti. Muistan kun kerran olin kaupassa hirveän nälkäisenä kolme markkaa taskussa ja mietin, mitä sillä saisi. Jonkun Pirkka-suklaapatukan sitten ostin ja söin.
Nyt aikuisena vanhempiin välit poikki ja olen ylipainoinen, mutta elän aika hyvää elämää. On ihanaa kun ruokaa riittää kaapissa ja oma koti on turvallinen paikka.
Sama! Välit myös poikki väkivaltaisiin näännyttäjävanhempiin ja omassa kodissa nyt ruokaa, rakkautta ja turvaa kaikille.
Ennen uutisissa näytettiin aika useinkin. Nykyään kaikki epäsiisti ja väkivalta leikataan pois.
En, vaikka joskus on joutunut ravintolassa kauan odottamaan.