Onko kenelläkään muulla ollut todella kivulias synnytys tai synnytykset?
Liki kaikki sanovat, että ihan hyvin meni, ei ollut kipuja ku epiduraali vei kaikki yms. Itselläni oli niin järkyttävä synnytys, että toista ei tee mieli vaikka olen jo 35 ja esikoinen on 4.
Kommentit (11)
joka totesi, etten tarvitse kivunlievitystä vaikka synnytys oli käynnistetty ja papereissa luki, että olen pelkopotilas ja tehokas kivunlievitys toiveena.
synnytys järkky juttu ja päätinkin ettei ikinä enää!
No, pari vuotta meni ja kaksoset synnytin.
Eroa oli kuin yöllä ja päivällä. Jälkimmäinen synnytys
kestikin kaikkineen vain 3 tuntia!
Aika moni siis myös sanoo, että toisen synnytyksen kohdalla
jo helpottaakin :) Pelkopolille voit myös pyytää lähetteen.
Toisella kerralla kaksoset ja se oli kanssa aikamoista. A tuli helposti, mutta se aika ennen toisen syntymää oli jotain sanoinkuvaamatonta. Ei puudutusta ja perätilassa, tippa täysille että supistukset jatkuis a jälkeen. Silloin huusin, kuin ois päätä leikattu irti. Sen kivuliaampaa ei voi olla.
Kolme nopeaa, mutta äärimmäisen kivuliasta synnytystä takana. Nopeuden takia ei mahdollisuutta kipulääkitykseen. Neljännen vielä tahtoisin, mutta en usko että uskallan enää..
Tokasta pääsin pelkopolille horror partus diagnoosilla. synnytys hoidettiin hienosti, kivunlievitys ja kohtelu olivat mallikelpoista. Kyse ei ollutkaan sattumasta, eka synnytys todella hoidettiin huonosti. Nyt jälkikäteen mietityttää, miten on mahdollista, että toiset synnytykset hoidetaan hyvin ja toiset huonosti. Kaikkien pitäisi saada sellaista hoitoa, kun mä toka kerralla sain!
ettet ole saanut sitä työstettyä pois. Saisit ainakin tietää menikö joku pieleen ja ehkä vähän mielenrauhaa.
lääkkeitä en saanut eikä epiduraali tehonnut! Pelko jäi.
Tulnkuitenkin yllätysraskaaksi, taas kamalat kivut mutta ihana kätilö joka anoi kaiken mahd kivunlievityksen ja kyllä se lopulta vähän helpotti ja oli pian ohi.
Jos saa kunnolla kaiken mahd kivunlievityksen ja halutaan sitä antaa voi muuten kivulias synnytys olla kivuttomampi. En tajua miksi ekalla kerralla kipuja vähäteltiin, puudutuksia ei juuri annettu jne. Toisella kerralla sattui ihana kätilö, olen hänelle ikuisesti kiitollinen.
Kolmatta tuskin tulee muista syistä, jos tulisin, pelkäisinsynnytystä silti sillä tiedän mitä se voi olla jos en saa lääkitystä
t.9
ensimmäinen synnytys oli pitkä ja kauhean kivulias. Tuntui lähinnä siltä kuin olisi puukolla viillelty mahaa auki ilman mitään puudutuksia vaikka epiduraalin sainkin. Siitä synnytyksestä en varmaan henkisellä tasolla toivu koskaan, ne kivut ei todellakaan unohdu :(
Toinen synnytys oli sitten " korjaava" kokemus (lääkärin sanoja lainatakseni). Se meni ihan kevyellä kipulääkityksellä (=ilokaasu) eikä ollut hirveän kivulias vaan ihan siedettävä :)
Jos vielä joskus kolmannen vauvan saan uskallan ajatella selviytyväni ilman epiduraalia :)
Koko avautumisvaihe kovaa kipua, eikä mitään taukoja supistusten välillä kuten olin kuvitellut. parinkymmenen tunnin kärvistelyn jälkeen sain epiduraalin, joka kyllä auttoi hyvin mutten silti sanoisi kivuttomaksi ponnistusvaihetta.
Toinen synnytys oli myös kamala, mutta eri tavalla. Päätin, etten koskaan enää ponnista ilman kivunlievitystä (pyysin kyllä, mutta kätilö odotutti niin kauan ettei puudutusta voinut enää antaa). Kätilö pahoitteli myöhemmin, minulle jäi epparin lisäksi paha ruhje: lapsi oli avotarjonnassa.
Kolmas olikin sitten ihan kivuton, vähän sattui avautuessa mutta ponnistaessa ei ollenkaan. Mukavaa vaihtelua ;)