Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen kyllästynyt kyykyttämiseen tässä maassa
03.12.2018 |
Olen siis täyttämässä jo 28. Jouduin muuttamaan omilleni heti täytettyäni 18. Vanhempani olivat eronneet, äiti kuoli kämppäänsä kun olin 14 ja isän luo ei vain enää mahtunut kuulemma koska niin paljon uusia lapsia (en sinne alun alkaenkaan ollut tervetullut). Niin sain hiljainen hiiri mennä omilleni. Olin vielä lukiossa mutta se oma asunto piti maksaa joten jouduin jättämään koulun kesken ja hankkimaan töitä. Se viilsi kamalasti sillä olin siihen viestitäpainoitteiseen lukioon laittanut tulevaisuuteni, koko yläasteiän ajattelin että jos sinne pääsen niin jaksan tämän kaiken läpi ja aloitan unelmani.
Ajattelin että jos näin on metävä niin on. Töissä käytävä nii menen samalla iltalukioon. Päivistä tuli sen myötä 12-tuntisia ja olin lopulta liian väsynyt lukemaan opintoja kotona. Jätin siis iltalukion n. puolen vuoden jälkeen. Sitten tuli henkinen burnout ja kauhukseni huomasin etten voinut tehdä enää mitään. En edes mennä töihin. Sain potkut koska saikutin jatkuvasti.
Hain asumistukea, sen sain. Sossun tuki evättiin koska isäni on joskus laittanut nimiini jotain metsämaita jotka olisi kuulemma ensin pitänyt myydä sillä sosiaaliturva on viimekäden etuus. Isäni kanssa ei ollut puheyhteyttä. Kysyin asiasta myöhemmin ja hän nauroi että kuvittelen vain. Ei mitään metsiä ole nimissäni. Verottaja ei tosin ole sitä mieltä että kuvittelen.
Meninpä sitten työvoimatoimistoon hakemaan todistusta työttömyydestäni (se oli sitä aikaa se, ennen nettiä. Eiku olihan sillon netti.) Sain joka vuosi ilmoituksen että minulle ei voida antaa myönteistä työvoimapoliittista lausuntoa sillä olen opiskelija. Aha. Joka vuosi tein selvityksen että en ole. En enää missään töissä enkä missään opinnoissa. Toisaalta ajattelin että jos ovat tuota mieltä niin haen sitten opintotukea. Se evättiin koska iltalukiolainen ei ole opiskelija. OK. Totaalinen ahdistus. Aloin juoda 23-vuotiaana.
Juomiseen ei tosin riittäneet rahat sillä elin n. 80e/kk. Ehkä siksi maksa säästyi.
Sitten aloin maalata. Siis kaikenmaailman teoksia pysyäkseni järjissäni. Ja jostain hitsin syystä ihmiset alkoivat ostaa niitä ihan hulluna. Tilailivat töitä ja ostivat printtiä ja alkuperäistä. Niinpä sitten päivitin työkkärin CV:n että olen myös tällaista tehnyt, ettei mahdollinen tuleva työnantaja pidä minua saamattomana. Halusin vakitöitä enemmän kuin MITÄÄN muuta.
Minkä ansiosta TE-toimisto rankkasi minut yrittäjäksi eikä lisäselvityksiäni kaivannut. Tämän vuoksi työttömyysetuni oli evätty jälleen.
Tämän vuoden alussa sain viimein TE-toimiston uskomaan että EN ole opiskelija (olisin halunnut olla iltalukiossa mutta se eväsi heidän työvoimapoliittisen lausuntonsa) ENKÄ ole yrittäjä. Olen siis ollut 10 vuotta työtön (välillä pätkätöissä) enkä nostanut pennin jeniä teidän taskustanne, muuta kuin elääkseni. Nyt kun aloin saada VIHDOIN työttömyyskorvausta niin tuli se aktiivisuusvero. En tosin uskalla olla aktiivinen sillä se on tähän asti luettu huonoksi. Ei saa opiskella iltalukiossa, ei saa myydä maalauksia, ei saisi mitään muutakaan tehdä. Paitsi että nyt pitäisi tehdä että rahaa saa.
Mitä ihminen elämällään edes tekee tässä maassa?
Kommentit (11)
Vierailija kirjoitti:
Mutta eihän sulla ole mitään ammattikoulutusta?
No ei ole, ei. Mikä oli pointtisi?
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käy jokin koulu. Sulla olisi ammatti pahan päivän varalle.
Vierailija kirjoitti:
Käy jokin koulu. Sulla olisi ammatti pahan päivän varalle.
Näin olen ajatellut tehdä. :) Metallialalla olisi töitä vaikka jakaa heti, samoin hoitoalalla. Minulla on oikeasti juuri nyt auennut tulevaisuus. Halusin vain kuvata miten pieleen voi tässä maassa mennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meinasitko sitten olla edes hyvännäköinen ni pääsisit rikkaisiin naimisiin?
Varsinkin nuorten kyykyttäminen on todella sairasta tässä maassa. Olen surulla ja suuttumuksella seurannut paria lähipiirin nuorta, jotka taistelevat kiusaajia (TE-toimisto, Kela, sossu) vastaan, kun he eivät ole onnistuneet heti saamaan töitä. Yksi ei saa työttömyyskorvausta, koska ei päässyt yliopistoon (no jos olisi päässyt, niin eipähän hän sitä tarvitsisikaan) ja on alle 25-vuotias. Nyt sitten hakee toimeentulotukea, että pärjäisi edes ensi kuun, toivoo saavansa töitä mahdollisimman pian, että pääsisi eroon noista korppikotkista. Yliopiston pääsykokeisiin lukeminen tosin vaatisi edes jonkin verran lukurauhaa, mutta sepä ei onnistu, kun mitään tukea ei saa, töitä on tehtävä hullun lailla tai mentävä koulutukseen, joka ei alkuukaan vastaa nuoren toiveita. Pari tappelee verissä päin korvauksista, aina keksitään uutta selitystä, miksi tukea ei saa. Nykyinen työvoimapolitiikka ja ylipäätään yhteiskunnan suhtautuminen nuoriin on epäinhimillistä ja sadistista kyykyttämistä. En tiedä, miten nukkuisin yöni, jos olisin töissä TE-toimistossa, Kelalla tai sossussa. Tai ehkä siellä työskentelevät nauttivat siitä, että saavat lähettää eieiei-viestejä nuorille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varsinkin nuorten kyykyttäminen on todella sairasta tässä maassa. Olen surulla ja suuttumuksella seurannut paria lähipiirin nuorta, jotka taistelevat kiusaajia (TE-toimisto, Kela, sossu) vastaan, kun he eivät ole onnistuneet heti saamaan töitä. Yksi ei saa työttömyyskorvausta, koska ei päässyt yliopistoon (no jos olisi päässyt, niin eipähän hän sitä tarvitsisikaan) ja on alle 25-vuotias. Nyt sitten hakee toimeentulotukea, että pärjäisi edes ensi kuun, toivoo saavansa töitä mahdollisimman pian, että pääsisi eroon noista korppikotkista. Yliopiston pääsykokeisiin lukeminen tosin vaatisi edes jonkin verran lukurauhaa, mutta sepä ei onnistu, kun mitään tukea ei saa, töitä on tehtävä hullun lailla tai mentävä koulutukseen, joka ei alkuukaan vastaa nuoren toiveita. Pari tappelee verissä päin korvauksista, aina keksitään uutta selitystä, miksi tukea ei saa. Nykyinen työvoimapolitiikka ja ylipäätään yhteiskunnan suhtautuminen nuoriin on epäinhimillistä ja sadistista kyykyttämistä. En tiedä, miten nukkuisin yöni, jos olisin töissä TE-toimistossa, Kelalla tai sossussa. Tai ehkä siellä työskentelevät nauttivat siitä, että saavat lähettää eieiei-viestejä nuorille.
Tiedän todellakin mistä puhut. Isä joka käynyt koulut silloin armiaaseen aikaan on ihan että "mikä ihme siinä opiskelussa muka MAKSAA? Ja miksei muka töitä saa sormia napauttamalla? Miksi olit puhelinmyyntihommissa, ne on luusereiden töitä! En turhaan ole ison talon herra ja kouluja käynyt!"
Ja tyttönsä on sitten luuseri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käy jokin koulu. Sulla olisi ammatti pahan päivän varalle.
Näin olen ajatellut tehdä. :) Metallialalla olisi töitä vaikka jakaa heti, samoin hoitoalalla. Minulla on oikeasti juuri nyt auennut tulevaisuus. Halusin vain kuvata miten pieleen voi tässä maassa mennä.
Ikävä, että olet kohdannut vastoinkäymisiä, mutta uskotko todella, että jossain muussa maassa asiasi olisi paremmin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käy jokin koulu. Sulla olisi ammatti pahan päivän varalle.
Näin olen ajatellut tehdä. :) Metallialalla olisi töitä vaikka jakaa heti, samoin hoitoalalla. Minulla on oikeasti juuri nyt auennut tulevaisuus. Halusin vain kuvata miten pieleen voi tässä maassa mennä.
Ikävä, että olet kohdannut vastoinkäymisiä, mutta uskotko todella, että jossain muussa maassa asiasi olisi paremmin?
Miksi muista maista kysyt? Suomeahan minä haluan parantaa. Etenkin nuorille ja köyhille. Tämä on meidän maa ja meidän tulevaisuus.
Alue: Aihe vapaa
Mutta eihän sulla ole mitään ammattikoulutusta?