Tykkäätkö olla sellaisessa seurassa missä naureskellaan jollekin joka ei ole paikalla?
Kommentit (7)
En tykkää ihmisistä joiden ainoa tarkoitus tässä elämässä on muista pahan puhuminen.
Enpä oikein. Ei ole reilua ja samat tyypit varmaan naureskelevat mullekin kun en ole paikalla.
En negatiivissävytteisessä mielessä. Voi positiivisessakin mielessä naureskella jos juttu on sellainen, että poissaolija itsekin on nauranut itselleen asian suhteen. Yleisesti en kyllä pidä siitä, että ihmisistä ylipäätään puhutaan ja kerrotaan sitä sun tätä.
Mä välttelen tällaisia ihmisiä tai olen hiljaa. Kertoo yleensä siitä, että ovat pahansuopia ja puhuvat pahaa poissaolijoista aina. Myös minusta, kun olen pois. Heillä on heikko itsetunto ja he nostattavat sitä toisten kustannuksella.
Naureskelua on toki kaikentasoista.
En tykkää, mutta riippuu vähän tilanteestakin. Kaikki naureskelu ei ole ilkeää. Esim minä olen naureskellut pariakin äidilleni sattunutta mokaa ja kommellusta työkavereideni kanssa. Pidän äidistäni enkä tarkoittanut asiaa mitenkään pahalla, enemmän siinä on tarkoitus nauraa tapahtumalle kuin henkilölle.
Pahantahtoinen naureskelu ja mustamaalaaminen sen sijaan on inhottavaa. Joissain tilanteissa senkin kuitenkin ymmärtää paremmin. Esim ystäväni puhui minulle pahaa miehestään joka jätti ystäväni toisen naisen takia. Eihän sitä aina olisi jaksanut kuunnella mutta ymmärsin tietysti ystävän tilanteen ja että hänestä tuntui kurjalta (ja osallistuin kyllä miehen haukkumiseen itsekin jonkin verran, sillä ystävälle tuli siitä selvästi parempi mieli) Hän pääsi onneksi asian yli.
En. Paitsi jos se kenelle naureskellaan on pomo.
Riippuu mitä mieltä olen naureskelun kohteesta. Naureskelu on minusta usein jopa enemmän inhottavaa, kuin ns. pahan puhuminen tai arvostelu. Koska naureskelu on pelkkää alistamista käytännössä, pahan puhumisessa taas on edes jokin syy taustalla yleensä.