Miten ihmiset säilyttävät mielenterveytensä, jos joutuvat kulkemaan päivittäin julkisilla?

Mä olen katsonut aikatauluni siten, että olen sopivaan aikaan perillä. Joten ihan sama mitä se bussi matkalla tekee. Mun matkani on yleensä aika lyhyitä, joten sillä ei hirveästi ole väliä meneekö pysähdyksiin sillä matkalla pari minuuttia enemmän vai vähemmän.

Mutta olet kyläl oikeassa että kävely ja pyöräily ovat paljon rentouttavampia tapoja liikkua, tulee ulkoiltua ja liikuttua.

En tiedä, ei se julkisilla töihin matkustaminen ainakaan auta mielenterveyden säilyttämisessä. Kaikki ne hajut ja äänet joita muista ihmisistä pääsee, tai kun joku on ihan kyljessä kiinni. Pimeään aikaan ei pysty edes maisemia katselemaan (sitä kehätietä siis ja betonitaloja...) kun ikkunasta heijastuu vain bussimatkustajat.

Todella hyvä kysymys. Onneksi ei toistaiseksi ajankohtainen.....

En säilytäkään. Olen jo menettänyt viimeisetkin järkeni rippeet matkusteltuani koko ikäni stadin julkisilla. Nykyisin meno on vain pahentunut. Tämä on se hinta mikä pitää maksaa nuukasta elämäntyylistä.

Ei kai se sen kummempaa ole kuin muukaan julkisilla paikoilla oleminen. Ihan samalla tavalla ihmiset joutuvat päivittäin jonottamaan kaupassa, olla töissä tekemisissä asiakkaiden/ potilaiden kanssa, kävelemään kadulla jne. Miksi bussissa istuminen olisi sen hajottavampaa kuin vaikka kahvilan myyjän, tarjoilijan tai sairaanhoitajan työ? 

Johtuu varmaan ihmistyypistä. Minusta julkisilla kulkeminen on rentoa ja mukavaa poislukien aikatauluihin lukittautuminen ja pysäkillä odottaminen tai kyytiin kiirehtiminen ajan ollessa tiukalla.

Vierailija kirjoitti:

Johtuu varmaan ihmistyypistä. Minusta julkisilla kulkeminen on rentoa ja mukavaa poislukien aikatauluihin lukittautuminen ja pysäkillä odottaminen tai kyytiin kiirehtiminen ajan ollessa tiukalla.

Tästäkin kommentista huomas, että sekaisin ovat julkisten käyttäjät! Pultsarinkusenhaju on sekoittanut pollan.

Vierailija kirjoitti:

Itse onneksi pääsen kävellen tai pyörällä töihin, mutta satunnaisesti työasioissa pitää kulkea Helsingissä paikallisbussilla ja kyllä se on aina yhtä kamala kokemus. Se tunne on niin ärsyttävä, kun se matka ei vaan etene, vaan pysähdellään ja nytkytellään 10 metrin välein pysäkille tai valoihin. Ja matkustajista suurin osa näyttää olevan muita kuin suomalaisia.

Ehkä muilla ei ole ongelmia psyykeensä kanssa kodin ulkopuolella?

Onneksi on nykyään autokin käytössä, mutta ruuhka-ajat Helsingissä käy hermoon. Ruuhkaa lisää se, että puoli kaupunkia on jatkuvasti remontissa.

Raitiovaunu on mun suosikki. Busseilla en mielelläni kulje. Tuli aikoinaan köröteltyä Munkkivuoresta keskustaan 45-60 min! Joku oli kerran kirjoittanut tästä reitistä Alueuutisiin erittäin osuvan kirjoituksen " matka täältä ikuisuuteen"

Julkisissa eniten ärsyttää hajut. Miten osa ihmisistä voi haista niin pahalle.

Luurit vaan korville, hyvää musiikkia ja vetäytyy omaan mieleensä. Mulle toi bussimatka on suunnilleen arkipäivän ainoa hetki työn ja perhe-elämän välillä, kun ei kukaan vaadi mitään, en pidä pahana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse onneksi pääsen kävellen tai pyörällä töihin, mutta satunnaisesti työasioissa pitää kulkea Helsingissä paikallisbussilla ja kyllä se on aina yhtä kamala kokemus. Se tunne on niin ärsyttävä, kun se matka ei vaan etene, vaan pysähdellään ja nytkytellään 10 metrin välein pysäkille tai valoihin. Ja matkustajista suurin osa näyttää olevan muita kuin suomalaisia.

Ehkä muilla ei ole ongelmia psyykeensä kanssa kodin ulkopuolella?

Totta, meitä ihan henkisesti terveitäkin on olemassa yllättävän paljon. 

Mukavaa, kun ratikka kuljettaa minut kotoa kouluun. Matkalla voin itse kuunnella musiikkia ja katsella kaupunkia. Muuttakaa maalle jos psyyke ei kestä kaupunkia.

Vierailija kirjoitti:

Itse onneksi pääsen kävellen tai pyörällä töihin, mutta satunnaisesti työasioissa pitää kulkea Helsingissä paikallisbussilla ja kyllä se on aina yhtä kamala kokemus. Se tunne on niin ärsyttävä, kun se matka ei vaan etene, vaan pysähdellään ja nytkytellään 10 metrin välein pysäkille tai valoihin. Ja matkustajista suurin osa näyttää olevan muita kuin suomalaisia.

Jos sinua painaa asia, muuta Lappiin.

Minulla on työmatka metrolla Mellunmäki-Ruoholahti ja kun Mellunmäki on pääteasema niin sieltä saa sentään istumapaikan aina. Mutta välillä jo seuraavalla pysäkillä Kontulassa ei ihmiset välttämättä saa enää istumapaikkaa, viimeistään Myllypurossa on istumapaikat menneet. Koska työskentelen toimistoaikana niin sekä meno- että paluumatka ovat ruuhka-aikaan. Metro on tosiaan AINA täynnä ja jos ei saisi istumapaikkaa niin matka olisi täyttä helvettiä. Ei sen vuoksi etten jaksaisi seistä, mutta kun ne metron oviaukot ja käytävät ovat vieri vieressä ihmisiä niin se olisi todella inhottavaa ja epämiellyttävää.

Paluumatkalla Ruoholahdesta saa yleensä istumapaikan, mutta jo Kampin asemalla ihmiset joutuvat seisomaan.

Olisi ihanaa jos työmatkan voisi kävellä tai pyöräillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse onneksi pääsen kävellen tai pyörällä töihin, mutta satunnaisesti työasioissa pitää kulkea Helsingissä paikallisbussilla ja kyllä se on aina yhtä kamala kokemus. Se tunne on niin ärsyttävä, kun se matka ei vaan etene, vaan pysähdellään ja nytkytellään 10 metrin välein pysäkille tai valoihin. Ja matkustajista suurin osa näyttää olevan muita kuin suomalaisia.

Jos sinua painaa asia, muuta Lappiin.

Siellä voi juuttua ruuhkaan porojen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on työmatka metrolla Mellunmäki-Ruoholahti ja kun Mellunmäki on pääteasema niin sieltä saa sentään istumapaikan aina. Mutta välillä jo seuraavalla pysäkillä Kontulassa ei ihmiset välttämättä saa enää istumapaikkaa, viimeistään Myllypurossa on istumapaikat menneet. Koska työskentelen toimistoaikana niin sekä meno- että paluumatka ovat ruuhka-aikaan. Metro on tosiaan AINA täynnä ja jos ei saisi istumapaikkaa niin matka olisi täyttä helvettiä. Ei sen vuoksi etten jaksaisi seistä, mutta kun ne metron oviaukot ja käytävät ovat vieri vieressä ihmisiä niin se olisi todella inhottavaa ja epämiellyttävää.

Paluumatkalla Ruoholahdesta saa yleensä istumapaikan, mutta jo Kampin asemalla ihmiset joutuvat seisomaan.

Olisi ihanaa jos työmatkan voisi kävellä tai pyöräillä.

Lämmin kiitos espoolaisille lyhyistä metroista.

Kuljen bussilla päivittäin, mutta samassa autossa on harvoin enempää kuin 3 ihmistä. On ihan valintakysymys, missä asuu. Selitys minun tapauksessani on kuitenkin eniten se, että työmatkani on "väärään suuntaan" eli keskustasta poispäin. Eikä pk-seudulla.

Oikein hyvin menee. Noin 45 minuuttia aamuin illoin. Menen bussiin, suljen silmät ja ajattelen omia asioitani. Lasten ollessa pieniä matkat olivat lepoa. Ei yhtään häiritse muut matkustajat. Tilipäivänä ilmestyy kunnolla rahaa tilille. Sillä elää hyvin ja lomalla menen ulkomaille. Onneksi busseja menee

Jos mielenterveytesi tasapaino horjuu satunnaisesta julkisen liikenteen käytöstä, niin kannattaa ihan tosissaan mennä juttelemaan asiasta jonkun vastaanotolle. Kiinnostaa myös, mistä tiedät ovatko muut kulkijat suomalaisia vai eivät? Pyydätkö nähdä henkkarit vai päätteletkö asian ulkoisten ominaisuuksien tai puhutun kielen perusteella? 

Itsekin olen ostamassa autoa vaikka muutin Helsinkiin ja se tulee paljon kalliimmaksi kuin julkisilla liikkuminen. Tuntuu olevan sen arvoista vaikka älypuhelin onkin tehnyt matkustamisesta helpompaa ja mukavampaa. Julkisen liikenteen huonoja puolia ovat

- Täyteen ahdetut bussit ruuhka-aikoina

- Kuumuus kesällä, ilmastointia ei läheskään aina pidetä päällä ja lämmityskin saattaa päällä olla vaikka ulkona olisi lämmintä

- Piipittävät junien ovet

- Vahvojen hajusteiden käyttäjät

- Purkan- ja karkinmässyttäjät

- Välillä joutuu juoksemaan, välillä odottamaan 

- Matka-aika voi olla tosi pitkä saman kaupungin sisälläkin