Millainen on hankala ystävä?

- Ei tunnistanut rajoja itsensä ja minun välilläni, ei ymmärtänyt esim. sitä, että haaveeni ja arvoni olivat monissa asioissa täysin erilaiset kuin hänellä.

- Liian erilainen huumorintaju. Suuttui useasti vitseiksi tarkoitetuista jutuistani ja toisaalta itsekin loukkaannuin monesti hänen läpänheitostaan.

- Puhui koko ajan ja paljon, lähinnä itsestään ja miessuhteistaan. Minun kuulumisistani ei ollut juurikaan kiinnostunut, jollei se jollain tapaa ollut liitettävissä miehiin ja deittailuun.

- Kummallisen kaksijakoinen suhde minuun. Toisaalta tuntui jollain tapaa palvovan ja ihannoivan minua, toisaalta lyttäsi heti, jos havaitsi, etten ole joissain asioissa niin kokenut tai taitava kuin hän.

Tässäpä pääkohdat. Emme ole enää ystäviä ja ihan hyvä niin.

Opiskeluajan ystävä, jota oli kertomansa mukaan kiusattu kouluaikana ja työelämässä ennen yliopistoon tuloa. Hän oli n. 30-vuotias kun tutustuimme.

En ole varma, oliko kiusaamista oikeasti ollut.

Hän oli tavattoman hauska ja aktiivinen. Sitten tapahtui jotakin.

Hän alkoi kuvitella aikamoisia asioita. Esimerkiksi että Andre Wikström suuntasi jonkin sketsin tälle henkilölle. Että yliopiston henkilökunnasta useampi vihjaili hänelle luennoilla. Oli muka rakastuneita tai uhkaavia viestejä.

Samalla hän alkoi ihailla minua ja imitoida elämääni. Se ei ollut pelottavaa, vain erikoista. Mutta ei minua haitannut jos hän osti samoja vaatteita tai ruokia.

Mutta sitten tuli vaihe, jolloin hän olisi halunnut jakaa kaiken. Siis kaikkeen olisi pitänyt suostua tai alkoi itkuvirsi kiusaamisesta. Hän näki minut jonkinlaisena terapeuttina.

Otin etäisyyttä, kun en oikein osannut korjata harhojaan enkä kokenut oikeana niiden hyväksymistäkään.

Harmittaa, että mielenterveysongelmat erottuvat minut sinänsä mahtavasta ihmisestä.