Maaseudun sähkölinjat

Ihmettelen sitä tilannetta, millä ehdoilla sähköyhtiöt toimittavat maaseudulle ilmalankoja pitkin sähköä. Eikö sähköyhtiön pitäisi katsoa niitä edellytyksiä, jolla sähköä kyetään toimittamaan maaseudun rakennuksiin. Jos tarpeeksi varmaa ja muuttumatonta ja riskitöntä sähkön toimittamisväylää ei löydy, yksinkertaisesti sähkön toimittaminen päättyy. Siksi ilmajohtotilanteessa on maanomistajan pidettävä johtojen ympäristö riittävältä ja turvalliselta leveydeltä puustottamana vyöhykkeenä, jotta talven ja lumen painon aiheuttamilta puiden kaatumisilta ja siitä aiheutuvien johtojen katkeamiselta vältyttäisiin. Tämä on yksinomaa maanomistajien vastuulla ja nykyisin puuttoman linjan pitäminen johtojen kulkuteillä metsissä riittävän leveänä ei pitäisi olla metsän omistajan kannalta liian kallista. Talkoohenkeä tässä tarvitaan, varsinkin, kun tappiot ovat sähkökatkoissa masnomistajilla ja myös sähköyhtiöillä melko suuret. Toivoisin täsä 50-luvun talkoohenkeä myös metsänomistajilta, mikä myös on vielä olemassa taloyhtiöissä nykyisinkin vielä hengissä. Loppujen lopuksi tämä on kaikkien etuna, kun ei tarkkaan olla asemataistelussa sähkäyjtiöitä vastaan; mieluummin yhteistyössä välittämätyä pienestä omsta panoksesta sähkölinjojen leveämpänä hakkuaöuerna. Itsekkyys pienemmälle ja yhteistyö ja yhteiskunnan auttavaisuus suuremmalle.