Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kun elämällä ei ole merkitystä
25.10.2018 |
Olen kolmekymppinen avioliitossa elävä nainen, jonka pitäisi järjellä ajateltuna olla tyytyväinen elämäänsä, sillä niin monella ovat asiat paljon huonommin kuin minulla. Minulla on hyvä aviomies, vakityöpaikka, omistusasunto, auto pihassa, hyvät suhteet perheeseeni ja vapaus tehdä kaikenlaista. Eikös tässä ole jo edellytykset ihanaan elämään? Toki elämääni mahtuu paljon huonoja puolia, kuten kaksi perussairautta jotka vaikeuttavat elämääni, lääkityksestä aiheutuvat mielialavaihtelut, riidat miehen kanssa ja se, ettei meille tule koskaan lapsia. Lapsiperhearki olisi sairauteni vuoksi todella vaikeaa eikä toisaalta mieheni edes halua lapsia. Minulla ei ole juurikaan ystäviä johtuen osittain siitä että olen muuttanut vieraalle paikkakunnalle ja osittain siitä etten vaivojeni vuoksi jaksa ylläpitää kovin sosiaalista elämää.
Muutaman viimeisen vuoden aikana olen herännyt siihen todellisuuteen ettei elämälläni ole mitään merkitystä. En ymmärrä miksi tallaan täällä päivästä toiseen ilman mitään suuntaa. Joku voisi sanoa että täällä voi vain nauttia olostaan niin kauan kuin sitä kestää, mutta en oikeastaan saa mistään henkistä nautintoa. Fyysiset nautinnot ovat toki kivoja (seksi, herkut jne) mutta ne tuntuvat "tyhjältä". Tunnen itseni turhaksi ja koen, että vaikkei minua olisi ihmiset pärjäisivät vallan mainiosti eivätkä edes kaipaisi minua. Mies ja perhe toki surisivat jonkun aikaa mutta eivät kauaa.
Tuntuu ettei minusta oikeasti pidetä, että olen jollain tasolla aina kaikille pettymys. Miehelle olen pettymys koska en ole iloinen ja halukas vaimo, vanhemmille olen pettymys koska asun heistä kaukana enkä anna heille lapsenlapsia, veljelle olen pettymys koska en ole osa hänen elämäänsä vaan enemmänkin joku hyvän päivän viestittelytuttu jolle ei kehtaa puhua oikeista asioista...
Pitääkö täällä vain haahuilla ilman päämäärää siihen asti että sattuu kuolemaan pois?
Kommentit (17)
miksi olet haluton vaikka listaat seksin kivaksi nautinnoksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Biologian kannalta koko elämän tarkoitus on luoda uutta elämää, eli saada lapsia.
Ei ihme että tunnet olosi tyhjäksi.
No tätä olen miettinyt, että johtuuko oloni nyt siitä että haluaisin lisääntyä mutta en vain pysty ja minun ei kannata. Tuntisin oloni varmasti merkityksellisemmäksi jos minulla olisi joku josta huolehtia.
Ap
Elämällähän on ihan vtusti merkitystä. Hesestä pekonihamppari.
Vierailija kirjoitti:
miksi olet haluton vaikka listaat seksin kivaksi nautinnoksi?
Mieheni silmissä olen haluton, sillä libidomme ovat hyvin erilaiset. Minä haluan pari kertaa viikossa, mies kerran päivässä, joskus enemmänkin...
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä kuolen, sinä kuolet, tuo harakka tuolla puun oksalla kuolee. Me kaikki kuollaan joskus. Yhtä turhia kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Hanki se koira!
Emme ole valitettavasti lemmikki-ihmisiä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hae apua. Vaikutat masentuneelta. Ellet tee mitään, niin olosi luultavasti pahenee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
miksi olet haluton vaikka listaat seksin kivaksi nautinnoksi?
Mieheni silmissä olen haluton, sillä libidomme ovat hyvin erilaiset. Minä haluan pari kertaa viikossa, mies kerran päivässä, joskus enemmänkin...
Ap
Jätä se sika !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulle sopisi seurakunnan Alfakurssi. Siellä just pohditaan sitä että tässäkö kaikki. Synnyt, elät, syöt, paskot ja lopulta kuolet. Thats it!? Vai. Kristittyjen mielestä elämän tarkoitus on elää Jumalaa lähellä. Joo, tämä ei poista sitä etteikö elämä silti tuntuisi välillä tosi typerältä. Mä ainakin haluisin täältä pois. Sen verran takapajuista touhua tää eläminen välillä, uskossa tai ei.
Mene sinne rehellisyyskurssille josta Yle Areenassa ohjelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä tarvitset jotain kunnollisia vastoinkäymisiä elämääsi, että oppisit arvostamaan asioita, jotka sinulla on hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Sulle sopisi seurakunnan Alfakurssi. Siellä just pohditaan sitä että tässäkö kaikki. Synnyt, elät, syöt, paskot ja lopulta kuolet. Thats it!? Vai. Kristittyjen mielestä elämän tarkoitus on elää Jumalaa lähellä. Joo, tämä ei poista sitä etteikö elämä silti tuntuisi välillä tosi typerältä. Mä ainakin haluisin täältä pois. Sen verran takapajuista touhua tää eläminen välillä, uskossa tai ei.
Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato.
Kuitenkin ainoa varmuus mikä meillä kaikilla on, on tämä elämä mitä nyt elämme.
Tämän jälkeen voi olla jotain, tai sitten ei. Kukaan ei tiedä.
Koska nyt kuitenkin olet "jumissa" tässä elämässä, mikä todellakin voi olla se ainoa mitä tulet koskaan elämään, niin eikö olisi parempi ottaa siitä kaikki irti?
Tee maailmasta parempi paikka kaikille, myös itsellesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä kun on sairauksia, on myös vertaistukea ko. sairauteen liittyen. Se ei tarkoita että puhuttaisiin vaan sairaudesta, vaan voi löytää tukea miten elää sairaudesta huolimatta.
Mulla oli samaa päämäärättömyyttä kolmekymppisenä. Nyt 50+ kaduttaa että aika meni silloin hukkaan. Niin paljon on kaikkea mitä pitäisi tehdä, paikkoja joihin matkustaa. Aloita nyt joku harrastus, aikaa voi rytmittää esim syyslukukausi, kevätlukukausi. Kansalaisopistossa ja yhdistyksissä on tekemistä. Mielekkyys löytyy itselle mieluisan tekemisen kautta. Tuo ajan rytmittäminen on tärkeää. Älä käytä sairautta tekosyynä sille ettet viitsi tehdä mitään.
Turtumisjaksoja voi olla. Mutta niiden jälkeen voi taas kääntää sivua ja jatkaa eteenpäin. Sen kummempaa tarkoitusta on turha etsiä, sillä sitä ei ole, mutta projektia pitää olla.
Sanot ettet ole lemikki ihmisiä. Entä jos ottaisitte etä kummilapsia esimerkiksi afriikasta tai maista joissa esim tytöt eivät köyhissä perheissä pääse kouluun muutoin kuin kummityön kautta. Kohteita löytyy seurakuntien kautta tai luulisin spr,n kautta.
Se ei ehkä jokapäiväisessä elämässäsi sinua auta hujasti, mutta muuttaa sen/niiden lasten elämän aivan paljon paremmaksi. (puhun kokemuksesta). On myös niitä joiden kautta kummilasta voi sitten käydä vaikka tervehtimässä tai pitää yllä kirjeenvaihtoa jne.
Myös muuta mielekästä joko etä tai lähi tekemistä löytyy jos haluaa, valinnan teko on se vaikein juttu. Istunko ja murjotan vai teenkö jotain. Vielä uskoontulokin tuo rauhan, mutta sekin on sitten tietty jotain joka on henkilökohtainen valintasi.
Alue: Aihe vapaa
Biologian kannalta koko elämän tarkoitus on luoda uutta elämää, eli saada lapsia.
Ei ihme että tunnet olosi tyhjäksi.