Tajusin tänään, miksi olen ruma ja epäsuosittu
Istuin junassa erästä naista vastapäätä ja jollain tasolla tunnistin hänestä itseäni. Se nainen oli jotenkin valtavirrasta poikkeava sillä tavalla, että hänestä tuli äärimmäisen ärsyttävä vaikutelma. Eli siis hän oli ns. laihaläski eli hoikka, mutta vartalo näytti vähän löysältä ja kalpealta. Lisäksi hänellä oli luonnonväriset, ruskeat hiukset, mutta ne oli laitettu todella lapsekkaasti kiinni. Hänen vaatteensa olivat osin laadukkaan ja tyylikkään näköiset, mutta hän oli yhdistänyt nekin jotenkin mauttomiin ja liian paljastaviin vaatteisiin. Hänellä oli periaatteessa neutraalit kasvonpiirteet, mutta niissä ei ollut mitään kaunista millään tasolla ja hän rypisteli kulmiaan ja näytti äkäiseltä. Koko nainen huokui epäeroottisuutta. Nyt tajusin, miksi olen sinkku. Olen nimittäin yhtä epäeroottinen kuin se tänään näkemäni nainen. :(
Kommentit (16)
Kysymys kuuluu: miten voisin muuttua vähemmän vastenmieliseksi? Kasvonpiirteitäni tai vartalon muotoa en voi kovin helposti muuttaa. Ihon väriäkään ei näin talvella voi muuttaa. Tyylini ei ole yhtä mauton kuin sillä naisella, mutta minusta voi tulla yhtä ärsyttävä vaikutelma. Sillä oli siitä jännät kasvot, ettå ne eivät olleet suoranaisesti rumat, mutta mikään niissä ei ollut kaunista. Sama päti vartaloon: hoikkuudesta huolimatta säärissä ei ollut mitään sulokasta ja ne olivat jotenkin jämerähköt ja löysät muuhun vartaloon verrattuna ja rinnat oli pienet. Yleensähän ihmisissä on aina jotain kaunista ja viehättävää, ainakin naisissa (esim. silmät tai suu tai kasvojen muoto jne.). Olen pohtinut näitä juttuja teini-ikäisestä lähtien ja läheiseni tekopyhästi kiistävät rumuuteni, mutta oikeassa olen -- kukaan ei vain kehtaa sanoa sitä päin (rumaa) naamaani.
Laita kulmakarvasi. Ja en tarkoita näitä nykyajan DDR-kulmia, vaan sitä että kaikilla tuntemillani rumilla ihmisillä on aina ollut rumat kulmat. Muusta viis kunhan ne sopivat kasvoihisi. Ja valitse vaatetukseen muutama väri, älä sotke kaikkea keskenään kuin värisokea 3-vuotias.
Vierailija kirjoitti:
Kysymys kuuluu: miten voisin muuttua vähemmän vastenmieliseksi? Kasvonpiirteitäni tai vartalon muotoa en voi kovin helposti muuttaa. Ihon väriäkään ei näin talvella voi muuttaa. Tyylini ei ole yhtä mauton kuin sillä naisella, mutta minusta voi tulla yhtä ärsyttävä vaikutelma. Sillä oli siitä jännät kasvot, ettå ne eivät olleet suoranaisesti rumat, mutta mikään niissä ei ollut kaunista. Sama päti vartaloon: hoikkuudesta huolimatta säärissä ei ollut mitään sulokasta ja ne olivat jotenkin jämerähköt ja löysät muuhun vartaloon verrattuna ja rinnat oli pienet. Yleensähän ihmisissä on aina jotain kaunista ja viehättävää, ainakin naisissa (esim. silmät tai suu tai kasvojen muoto jne.). Olen pohtinut näitä juttuja teini-ikäisestä lähtien ja läheiseni tekopyhästi kiistävät rumuuteni, mutta oikeassa olen -- kukaan ei vain kehtaa sanoa sitä päin (rumaa) naamaani.
Aika ahdistavaa olisi varmasti olla ollut tuo mainitsemasi nainen, kun vieras nainen toljottaa ja arvostelee. Sinä olet sisältä ruma, koska arvostelet toisia. Sisäistä rumuutta ei voi muuttaa.
Ihan jokaisessa ihmisessä on jotain kaunista.
Kuluuhan se elämä tuollaisiakin miettiessä. Mutta ihmettelen.
Monikohan bussissa vastapäätä miettii ja analysoi että oho, tuolla on toinen kulmakarva ylempänä kuin toinen, mitähän se viestii? Ja hamekin on puoli senttiä liian pitkä, kengässä skraadu ja vois toi ehkä laihtua kaksi kiloa, mutta silleen kiinteästi.
Mä luen mieluummin hyvää kirjaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys kuuluu: miten voisin muuttua vähemmän vastenmieliseksi? Kasvonpiirteitäni tai vartalon muotoa en voi kovin helposti muuttaa. Ihon väriäkään ei näin talvella voi muuttaa. Tyylini ei ole yhtä mauton kuin sillä naisella, mutta minusta voi tulla yhtä ärsyttävä vaikutelma. Sillä oli siitä jännät kasvot, ettå ne eivät olleet suoranaisesti rumat, mutta mikään niissä ei ollut kaunista. Sama päti vartaloon: hoikkuudesta huolimatta säärissä ei ollut mitään sulokasta ja ne olivat jotenkin jämerähköt ja löysät muuhun vartaloon verrattuna ja rinnat oli pienet. Yleensähän ihmisissä on aina jotain kaunista ja viehättävää, ainakin naisissa (esim. silmät tai suu tai kasvojen muoto jne.). Olen pohtinut näitä juttuja teini-ikäisestä lähtien ja läheiseni tekopyhästi kiistävät rumuuteni, mutta oikeassa olen -- kukaan ei vain kehtaa sanoa sitä päin (rumaa) naamaani.
Aika ahdistavaa olisi varmasti olla ollut tuo mainitsemasi nainen, kun vieras nainen toljottaa ja arvostelee. Sinä olet sisältä ruma, koska arvostelet toisia. Sisäistä rumuutta ei voi muuttaa.
Ulkoinen rumuuteni on tehnyt minusta sisäisesti ruman. Tuntuukin jännältä jossain nähdä vastaavantyyppinen naisressukka kuin itse olen, sillä ei sellaisia kohtaa yleensä missään. Yleensä käytännössä kukaan nainen ei ole mielestäni ruma, mutta sitå naista katsellessa tajusin, milta itsekin saatan näyttää ulkopuolisille: sellainen outo rassukka, josta kukaan ei voi koskaan pitää ja josta ei saissi huippunaista edes laittautumalla ja treenaamalla, kun geenit ovat liian oudot. Tosin sekin nainen on varmaan kelvannut miehille vähän nuorempana (alle parikymppisenä) nuoruutensa turvin.
Monet sellaiset jotka sanovat ettei heillä ole mieleenpainuvat piirteet ovat yleensä sen muutaman kilon ylipainoisia ettei kasvonpiirteitä edes erota. Miksi luulette, että malleilta vaaditaan laihuutta? Vaatteet istuu paremmin, tai pikemminkin roikkuu, mutta myöskin koska poskipäät erottuu ja silmät näyttää suurilta.
Niin epämuodikasta kuin tämä onkin kehopositiivisuuden aikana, väitän että monen persoona tulee esille kun kasvonpiirteet terävöityy.
En tarkoita todellakaan anorektista laihuutta, mutta suomalaisilla on liian usein hiilihydraattien syömisestä ja ylipainosta johtuvat pöhöttyneet kasvot. Minullakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys kuuluu: miten voisin muuttua vähemmän vastenmieliseksi? Kasvonpiirteitäni tai vartalon muotoa en voi kovin helposti muuttaa. Ihon väriäkään ei näin talvella voi muuttaa. Tyylini ei ole yhtä mauton kuin sillä naisella, mutta minusta voi tulla yhtä ärsyttävä vaikutelma. Sillä oli siitä jännät kasvot, ettå ne eivät olleet suoranaisesti rumat, mutta mikään niissä ei ollut kaunista. Sama päti vartaloon: hoikkuudesta huolimatta säärissä ei ollut mitään sulokasta ja ne olivat jotenkin jämerähköt ja löysät muuhun vartaloon verrattuna ja rinnat oli pienet. Yleensähän ihmisissä on aina jotain kaunista ja viehättävää, ainakin naisissa (esim. silmät tai suu tai kasvojen muoto jne.). Olen pohtinut näitä juttuja teini-ikäisestä lähtien ja läheiseni tekopyhästi kiistävät rumuuteni, mutta oikeassa olen -- kukaan ei vain kehtaa sanoa sitä päin (rumaa) naamaani.
Aika ahdistavaa olisi varmasti olla ollut tuo mainitsemasi nainen, kun vieras nainen toljottaa ja arvostelee. Sinä olet sisältä ruma, koska arvostelet toisia. Sisäistä rumuutta ei voi muuttaa.
Hän ei huomannut edes, kun katselin häntå vaivihkaa. Jos hän olisi huomannut katseeni, olisin alkanut vain katsella ulkomaisemia.
Mahtoi naista kuumottaa kun kyttääjä luuli vilkuilevansa vaivihkaa...
Vierailija kirjoitti:
Monet sellaiset jotka sanovat ettei heillä ole mieleenpainuvat piirteet ovat yleensä sen muutaman kilon ylipainoisia ettei kasvonpiirteitä edes erota. Miksi luulette, että malleilta vaaditaan laihuutta? Vaatteet istuu paremmin, tai pikemminkin roikkuu, mutta myöskin koska poskipäät erottuu ja silmät näyttää suurilta.
Niin epämuodikasta kuin tämä onkin kehopositiivisuuden aikana, väitän että monen persoona tulee esille kun kasvonpiirteet terävöityy.
En tarkoita todellakaan anorektista laihuutta, mutta suomalaisilla on liian usein hiilihydraattien syömisestä ja ylipainosta johtuvat pöhöttyneet kasvot. Minullakin.
Tiedän mitä tarkoitat, tosin itseäni ärsyttää liian mieleenjäävät ja persoonalliset kasvot omalla kohdallani. Oma ihanteeni on sellaiset kauniit ja melko persoonattomat kasvot, sama pätee vartaloonkin.
Vierailija kirjoitti:
Mahtoi naista kuumottaa kun kyttääjä luuli vilkuilevansa vaivihkaa...
Ei hän huomannut oikeasti. Katseli kännykkäänsä. Junamatka kesti about viisi minuuttia muutenkin.
No jopas on ongelma..
Tod. näk. olet vain tyhmä, nuori ja itseriittoinen. Se menee toivottavasti ohi noin kymmenessä vuodessa.
Olen kaunis ja toisten naisten silmissä epäsuosittu. Osa miehistä lähtee minua karkuun, mutta osa hyrrää tyytyväisenä jo hymystäni.