Lue keskustelun säännöt.
Elämää teeskentelijän kanssa
23.10.2018 |
Näin taas viime yönä unta, jossa mieheni petti. Kun heräsin, hän oli kääntynyt selin minuun. On selvää että minä en enää kiinnosta häntä. Kehonkieli ei valehtele ja toistuvat unet ovat selvä varoitus.
Tietenkään hän ei mitään tunnustanut, väitti jälleen kerran kuinka muka on uskollinen ja rakastaa minua ja perhettämme. Joo joo. Miksi hän sitten aina haluaa pois kotoa? Kohta on lähdössä pitkälle työmatkalle, ja harrastukseenkin on pitänyt päästä joka toinen viikko. Mitähän tehnee oikeasti.
Meni hiljaiseksi kun tarjosin hänelle koepallon, sanoin että minulla ei ole enää juuri tunteita häntä kohtaan ja olen monta kertaa miettinyt lähtöä. Ei paljon puhunut töihin lähtiessään. Saapa nähdä tarttuuko suureen tilaisuuteensa.
Kommentit (8)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi myös olla vaikeaa olla sitoutunut parisuhteeseen josa puoliso on noin etääntynyt ja heittelee jotain koepalloja.
Järkevä ihminen tuossa vaiheessa keskittyy suhteen ulkopuoliseen elämään jotta on sitten niitä kannattelevia asioita kun ero tulee, ja erohan tuosta tulee.
Kyllä mä luottaisin naisen vaistoon tässä. Vaikkei ole mutään konkreettisia todisteita, niin vaisto on vahvempi. Naisen intuitio on pettämätön. Sitäpaitsi susta TUNTUU että se pettää niin se on ihan yhtä paha, kuin jos se oikeasti pettää.
Faktat on vaan miesten yritys saada sut unohtamaan sun vaisto. Älä kuuntele faktoja.
# ibelieveHER
Toinen nainen sillä on. Ei mikään harrastus ole niin usein kuin joka toinen viikko. Vitsi mikä sika. Mua ihan tärisyttää ja oksettaa. KAIKKI miehet on tollasii.
Ahdistavaa käpertyä illalla toisen kainaloon, suudella ja kuulla että rakastaa, vaikka tietää että pian hän kuitenkin kääntyy taas selin ja etääntyy. Aamulla taas samat tyhjät suutelut ja rakastamiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
TV:ssä näkee jatkuvasti, kuinka pitkäänkin naimisissa ollut pariskunta yhtäkkiä hajoaa, kun paljastuu että mies on pettänyt kaiken aikaa, että hänellä onkin koko ajan ollut toinen nainen ja perhe, tai hän haluaakin muuttua naiseksi, tai yksinkertaisesti kasvetaan erilleen. Silloin ei ole väliä vaimolla, lapsilla ja kodilla, kaikki pitää laittaa pirstaksi.
Minä en halua elää enää pelossa, että milloin se tapahtuu minulle. Merkkejä näkyy kaiken aikaa, eikö silloin ole paras tunnustaa tosiasiat ja lopettaa leikki?
Vaan mies ei tunnusta. Odottaa, että minä otan niskoilleni sen roiston roolin, joka rikkoi perheemme. Voi sitten syyttää minua lapsille kodin hajottamisesta.
Niin kumpi teistä olikaan se teeskentelijä?
Muutenkin mies on muuttunut jotenkin itsekeskeiseksi. Lähestyvästä keski-iästäkö johtuu. Vai onko normaalia, että yli nelikymppinen kolmen lapsen isä juoksee yliopistolla jossakin epämääräisessä peliporukassa?
Yksi esimerkki on, kun hän tässä hiljan alkoi puhua jostakin teatteriesityksestä, joka häntä kiinnostaisi nähdä. Siis vain häntä, minun mukaantulostani ei sanonut mitään. Puhui hetken miten hienosti se olisi tehty. Sitten hän kai huomasi ilmeeni, kun kysyi ihan pokkana haluaisinko tulla mukaan. Mutta vahinko oli jo tapahtunut, hän oli tehnyt selväksi etten ole tervetullut.
Hän selvästi haaveilee yksin olosta, että saisi vapaasti tehdä mitä haluaa kenen kanssa haluaa ilman taakkana olevaa perhettä. No nyt hänellä on siihen tilaisuus, jos vain uskaltaa lopettaa leikit ja sanoa suoraan mitä haluaa. Minä kuitenkin tiedän sen jo.