Eritysherkkä vai normiherkkä

Tiedän olevani herkkä ihminen, en kuitenkaan mikään special little snowflake.

Näemmä typo tuossa otsikossa...

Näitä erityishetkkiä on kuitenkin olemassa, joten en lähtisi arvostelemaan tai väittämään oireita keksityiksi, kyllä nämä ihmiset pitäisi jotenkin huomioida, hajusteiden käyttö on monesti julkisissa tiloissa toivottu jätettävän pois, kyllä ihan hyviä käytöstapoja on näitä ohjeita noudattaen toimia. Loputtomiin ei tietenkään voida jonkin ihmisen oireiden ehdolla mennä, vaan niihin on löydettävä joku ratkaisu mikä helpottaa oireita, vaikka sitten muuttaa sinne korpeen asumaan.

Erityisherkkä on eri asia kuin erityisen herkkä - sama kuin vertailisi sosiaalisia taitoja ja sosiaalisuutta.

Mutta jos suurin osa (naisista?) on erityisherkkiä, niin miksi se on niin erityistä, jos se on niin tavallista? Eikö voisi vain sanoa, että tunnemme, reagoimme, koemme, olemme siis ihmisiä, kukin erityinen omalla tavallaan?

Erityisherkkäbisnes kukoistaa. On kirjoja, kursseja, kaikkee. Eihän siinä mitään jos jotkut kokevat saavansa apua itsensä kanssa. Hyväksyä itsensä herkkyyksineen, hyvä juttu. Mutta nyt on niin moni tuttava ilmoittanut olevansa eritysherkkä... moni sellainen, joista en olisi ikinä arvannut, eivät ole vaikuttaneet kovin herkiltä. Kaipa sen voi peittää, mikäpä siinä.