Ulkopuolisena työpaikalla
Kohta sorrun väkisinkin itsesääliin. Minkä vuoksi mua ei koskaan pyydetä yhdessä kahville tai syömään? Miksi katsotaan kummaksuen?
Istun keskellä avokonttoria ja ympäriltä käydään erikseen pyytämässä, että tulkaa "Liisa, Maija ja Kerttu kahville", ihan kuin mä olisin ilmaa.
En edes ole mitenkään epäsosiaalinen. Ymmärtäisin, jos en puhuisi kellekään tai olisin ilkeä. Juttelen muille ja olen mukava.
En jää tarkoituksellisesti syrjään. Tänäänkin menin syömään muiden kanssa.
En enää ymmärrä mikä mussa on vikana. Mielestäni olen normaali, mutta ilmeisesti muut tuntee olonsa vaivautuneiksi mun seurassa.
Itkettää... Joka paikassa sama juttu. Mulla ei ole yhtään ystävää. Luojan kiitos, on sentään perhe ettei tarvitse kotona olla yksin.
Kommentit (2)
Tulee paha mieli, kun selailee muiden some-juttuja. Kaikilla on kavereita kommentoimassa, miten "ihania ja rakkaita" ne on ja "kiitos rakas ystävä ihanasta seurasta".... Mulla on joku 3 tykkääjää mun laittamissa jutuissa eikä kukaan kommentoi mitään. No, en enää viitsi mitään laittaakaan, kun on niin hiton noloa laittaa jotain, joka ei kiinnosta ketään.
Ap
Siis menin tänään syömään samaan pöytään muiden kanssa. Sitä tarkoitin tuolla "syömään yhdessä muiden kanssa". Hyvin nopeasti siitä muut liukeni paikalta. Ap