Mitä mieltä?

Perheellämme on nyt pari tiukkaa kuukautta, isot laskut kerääntyi samaan suppuun ja olen kohta palaamassa työelämään hoitovapaalta.

Tilit näyttää vähää, Visa kohta lopussa ja lasken kolikkoja. Virikkeitä lapsille hommaan ilmaisena ja ruokatarjoukset on kovassa metsästyksessä.

Mies totesi eilen, että 4 V esikoisemme tarvitsisi harrastuksen. Totesin, että olisihan se hienoa, mutta meillä ei ole varaa tällä hetkellä. Harrastukset maksaa, enemmän tai vähemmän. Mies totesi, että kyllä on varaa. Totesin, että eihän ole. Itse juuri viime viikolla sanoi, että tiukkaa tekee, rahaa ei ole.

Minä murehdin millä lapset ruokkia, millä rahalla miehelle evästä töihin. Vaatteita itselleni en ole ostanut, en paidan paitaa puoleen vuoteen, lapsille kirpparilta vaan tarpeelliset. Itketti kun mies oli yhteiseltä tililtä ostanut itselleen 3 uutta paitaa viikonloppuna.

Mies tokaisi, että kyllä sitä rahaa järjestyy.

Mutta mistä? Mun tilien maksut kurnii, vippejä en suostu ottamaan.

Olenko outo, jos mieleeni tuli, että mies on pimittänyt itselleen rahaa, vaikka seurauksena on se, etten voi ostaa edes itselleni ruokaa, vaan närkin ne mitä lapsilta jää ja vedellä loppu nälkä pois.