Miten matkalla tutustutaan vieraaseen kulttuuriin?

Mä olen parhaiten tutustunut maihin siten että en ole majoittunut hotelleihin, vaan etsinyt apartmentsin. Välimeren maissa on useissa apartmentseja vuokralla, sellaisia joissa jossain kerroksessa omistaja itse asuu. Ainakin omalla kohdalla vuokraukset ovat onnistuneet joka kerta, hinnat ovat suorastaan halvat vs. hotellit. Apartmentsin omistaja kertoo lähimmät leipomot, supermarketit, ravintolat jne. 

Edes pari paikallisella kielellä opeteltua fraasia tekee ihmeitä, on maa mikä vaan. (poislukien Ranska)

Jatkan vielä vähän; lisäksi parhaat pienet ravintolat ovat löytyneet kun ollaankin menty eri suuntaan mitä muut turistit. Eikä ole aina tarvinnut edes kävellä kovinkaan pitkään, paras löytyi n. 300 metriä hotellilta ei-keskustan-suuntaan; paikka johon paikalliset koirankusettajat pysähtyivät ottamaan yhden ja jatkoivat matkaansa.

Yhteistä kieltä ei ollut tarjoilijan kanssa, mutta aina sen verran löytyi eleitä ja kuvia että päästiin tarjoiluista yhteisymmärrykseen. 

Hauska lisäbonus jota ei odotettu oli se, että hinnat olivat murto-osia niistä keskustan hinnoista. Kun ei todellakaan oltu kävelty mitenkään erityisen kauas.

Mies? Päätyy putkaan.

Nainen? Päätyy vällyihin.

Vierailija kirjoitti:

Mutta miten siihen kulttuuriin tutustuu? Ei kai vierasmaalaisessa ravintolassa syöminen ole kulttuuriin tutustumista? Jos Turisti menee Suomessa Kerimäelle ja syö paikallisessa pubissa Puruveden muikut, niin onko hän tutustunut paikalliseen kulttuuriin?

Minusta tässä on aiheeseen liittyen kaksi hyvää kirjoitusta. Miten löytää se aito paikallisuus?

http://uljasuusimaailma.blogspot.com/2015/09/matkailu-ei-avarra.html

https://umpih.wordpress.com/2013/08/29/vaihtarin-tunnustukset-eli-miksi…

Paikallista kulttuuria on myös ruokakulttuuri ja siitä on helpointa aloittaa. Jos ei ole ennen matkustellut niin miksi pitää silloin pyrkiä suoraan sykkivään keskustaan kuin nuoli, kun matkalla että ymmärtää paremmin sen mikä sen kulttuurin tekee omansalaisekseen. Sitä kautta on mahdollisuus myös tutustua paikallisiin ihmisiin jos on aitoa halua ja on avoimin mielin.

(Ja paikalliset erottavat kyllä usein aidon kiinnostuksen siitä onko joku vain blogikirjoituksen perässä.)

Lisäksi noi vaihto-oppilasajat on ehkä vähän ongelmallisia; nuori ihminen on kuitenkin aika pitkälti isäntäperheensä armoilla siinä mihen ja miten tutustuu. Lisäksi vaikka vaihtoon lähteminen on rohkeaa, voi olla että rohkeus loppuu isäntäperheen liekaan.

Itse näin vanhemmalla iällä olen tullut matkoillani rohkeammaksi ottamaan kontaktia paikallisten kanssa, ensikosketus tosiaan apartmentsien omistajien kautta ja heidän vihjeillään. Ja monella on yhteistyötä joidenkin pienempien yrittäjien kanssa ja pääsee käymään paikallisten arvostamilla paikoilla ja kuulee historiaa eri tavalla kerrottuna mitä ehkä joku turistibussiryhmä kuulee.

Tutustu paikallisiin ihmisiin, tutustut kulttuuriin. Kulttuuri = ihmiset

Vierailija kirjoitti:

Tutustu paikallisiin ihmisiin, tutustut kulttuuriin. Kulttuuri = ihmiset

Tuolla blogissakin pohditaan sitä, että jos juttelee satunnaisen paikallisen kanssa, niin miten se on kulttuuriin tutustumista.

Jos ranskalainen juttelee Suomessa juna-asemalla Uukuniemelle matkalla olevan Maken kanssa, niin onko hän sitten tutustunut suomalaiseen kulttuuriin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutustu paikallisiin ihmisiin, tutustut kulttuuriin. Kulttuuri = ihmiset

Tuolla blogissakin pohditaan sitä, että jos juttelee satunnaisen paikallisen kanssa, niin miten se on kulttuuriin tutustumista.

Jos ranskalainen juttelee Suomessa juna-asemalla Uukuniemelle matkalla olevan Maken kanssa, niin onko hän sitten tutustunut suomalaiseen kulttuuriin?

Kyllä, osaan sitä: Make on osa suomalaista kulttuuria.

Tuota noin... miten niin muka ruokakulttuuri EI olisi paikallista kulttuuria? Kulttuuria on ap hyvä KAIKKI inhimillinen toiminta. Urheilu, teollisuus, musiikki, käsityöt, ruoka, mediat, paikallisten yhdistykset, rakennukset....

Minusta pakettimatkoillakin tutustuu kyllä kulttuuriin, mutta tietysti kulttuurikylpyä edesauttaa, jos ei asu hotelleissa, jotka tuppaavat olemaan ympäri maailmaa melko samanlaisia, syö kansainvälistä keittiötä hotellin ravintolassa, tapaa pelkästään hotellin työntekijöitä ja muita matkailijoita.

Joten tosiaan, liikkumista kaupungilla, mahdollisuuksien mukaan jutustelua paikallisten kanssa - aika monessa maassa, Ranskassakin se sujuu kyllä yleensä ihan kohtuullisesti englanniksi, mutta kielten opiskelu kannattaa - tutustumista maan historiaan kirjoista ja paikallisissa museoissa, sikäläisten taideteosten ja musiikin tuotoksiin tutustumista, muuallakin kuin turistikohteissa kuljeskelua.

Kannattaa myös seurata uutisia ja lukea maasta taustatietoja. Miten sen lähihistoria on kulkenut? Millaisia urheilulajeja siellä harrastetaan? Mitä siellä viljellään, mitä se vie ulkomaille?

Kun perustietoja on handuss,a YMMÄRTÄÄ kummasti ja osaa yhdistellä asioita. Vaikka nyt jos yhtään perehtyy Espanjan historiaan, ymmärtää, miksi Andalusiassa on vanhat kaupungit rakennettu kukkuloille. Ymmärtää, miksi siellä suhtaudutaan aika suvaiten Afrikan puolelta tulleisiin vierastyöläisiim. Ymmärtää, miksi Madridin keskushallintoon suhde on kompleksinen ja miksi tapaksia ei syödä Andalusiassa, mutta paellaa ei puolestaan Kataloniassa (paitsi turisrisyöttölöissä). JA niin edelleen.

Mitään ainutlaatuista ei satunnainen matkailija bongaa, vaikka kuinka metsästäisi täysin ennenkokemattomia paikkoja. Mutta kyllä tavallinenkin turisti voi oppia ymmärtämään muita kulttuureja JOS tahtoo.