Haluaisin kirjoittaa lapsille/nuorille suunnatun fantasiakirjan, mutta pitäisikö 29 v. "vanhuksena" unohtaa koko juttu?

Omasta lapsuudesta on jo nimittäin tovi. Ei ole omia lapsia, eikä tutuilla lapsia, pelkään jääneeni vähän jälkeen siitä, millaista elämää nykyajan lapset elävät. Jos keksisin hyvän idean, periaatteessa olisi mahdollista kirjoittaa mukaansatempaava kirja, mutta olisiko tämän ikäisenä parempi vain suosiolla keskittyä kirjoittamaan aikuisille suunnattua settiä? Tosin siinäkin tulee vastaan omituisuuteni, minulla ei ole mitään omaa kokemusta tämän ikäisten geneerisistä ongelmista: parisuhde- ja perheongelmat, rakkauden kaipuu, työelämään/työllistymiseen liittyvät huolet...

Olen tänäänkin koko loppuillan vain nauranut yksin lattialla sekä silitellyt ja jutellut olohuoneen siniselle posliininorsulle. Vaikea kirjoittaa esim. mistään parisuhteesta, kun ainoa kosketuspintani aiheeseen on av-palsta tai yläkerran naapurin naisen melodramaattinen voihkinta, joka ilta, kahdeksan jälkeen, orgasmin huippu saavutettu noin 20 minuutissa tai sitten se vain todellakin jaksaa feikata sen joka ilta.

Ps. Tiedostan kyllä tekeväni kirjoitusvirheitä keskustelupalstoilla ja tiedostan myös äärimmäisen pienet mahdollisuuteni saada koskaan mitään tekstiä julkaistavaksi.