Miksi äitini sanoo aina näin? Vaivaa

Ei kyllä kuulosta yhtään ihanalta ja tukevalta äidiltä vaan aivan päinvastoin.

K

Puhu sille äidillesi krysanteemien kasvatuksesta ja leivonnaisresepteistä. Nuo äitisi vastaukset ovat selkokielelle käännettyinä: "Pitäisit kuonosi ummessa. Ei kiinnosta."

Jätä kertomatta asiat noin, siis että sua pyydetään.

Siis muuten tosiaan avulias ja tukeva. Huolestuu jos minusta ei kuulu mitään soittaa heti onko kaikki ok. Ja kehuukin. Mutta tuo piirre ärsyttää

Mitäs jos 1) kysyisit häneltä 2) lopetat olemasta vauva 3) et enää kerro hänelle menoistasi. Mitä ne ylipäänsä äidille (aikuisen?) ihmisen menot kuuluu, varsinkin jos hänen vastauksensa sinua vaivaavat?

Mitä tarkoitat käännettyinä selkokielellä

Saatan tietysti mainita, kun olen avoin että lähden tyttöjen kanssa. Ehkä äiti vain töksäyttää.

Vierailija kirjoitti:

Siis muuten tosiaan avulias ja tukeva. Huolestuu jos minusta ei kuulu mitään soittaa heti onko kaikki ok. Ja kehuukin. Mutta tuo piirre ärsyttää

Tuli ensimmäisenä mieleen, että yrittää suojella sinua tuollakin tavalla, eli pyrkii varmistamaan että tuttavat kohtelevat sinua hyvin. Varsinkin jos on kovin suojeleva muutenkin.

Ei kannata antaa sen häiritä jos on muuten hyvä suhde. Tuskin tarkoittaa pahalla, voi olla vain tapa tai että hänelle on itselleen sanottu usein noin, niin toistaa vain sitä sen kummemmin miettimättä.

Saatan tietysti mainita, kun olen avoin että lähden tyttöjen kanssa. Ehkä äiti vain töksäyttää.

Kiitos kun kuuntelitte

Sanooko noin, jos sinua pyydetään sauvakävelemään, vai lähinnä kun liittyy bilettämiseen? Ystäväni äiti oli tuollainen, ja heillä kulkee suvussa paha alkoholisoitumisgeeni. Ymmärrän että oli huolissaan.

Parin muun ystäväni äidit puolestaan eivät olisi halunneet lastensa (tai osan heistä) aikuistuvan, ja yrittivät sitoa itseensä vastaavilla jutuilla. Ja toki hekin olivat huolissaan juhlimisesta.

Nyt laitoin äidille nätisti viestinä asiasta. Vastasi että anna minun elää rauhassa täällä omaa elämääni, että vastaan aina väärin. Enkö epäile että sinusta ei tykättäisi

K

Jos on kateellinen siitä, että sulla on ystäviä jos hänellä ei ole? Tai jos hän haluaa olla paras ystäväsi ja pelkää, että ne muut vievät sut liikaa, niin töksäyttää epävarmuuttaan noin edes tajuamatta.

Omia epävarmuuksiaan siinä heijastaa. Varmaan nuorempana omissa ystävyyssuhteissaan kokenut jotain tuollaista ja tavallaan haluaa ikään kuin varoittaa sinua ja suojata pettymyksiltä.

Vierailija kirjoitti:

Nyt laitoin äidille nätisti viestinä asiasta. Vastasi että anna minun elää rauhassa täällä omaa elämääni, että vastaan aina väärin. Enkö epäile että sinusta ei tykättäisi

Miksi teet tästä näin ison ongelman? Olisiko niin, että itse olet epävarma tuttaviesi motiiveista ja siksi reagoit niin vahvasti ja tulkitset sanomiset noin? Muutenhan et ärsyyntyisi vaan toteaisit vaan, että kyllä sinut kutsutaan mukaan ihan koska seuraasi halutaan.

Teillä on ilmeisesti hyvä suhde äitisi kanssa, ei sitä kannata pilata tuollaisesta asiasta riitelemisellä.

Vierailija kirjoitti:

Äitini on ihana ihminen ja tukenut minua, nyt aikuisena olen huomannut minua vaivaa. Usein kun kerron äidilleni vaikka että työkaverit pyysivät minua johonkin, äitini toteaa että kuskiako tarvivat. Eikä todellakaan pyytäneet kuskiksi. Hyvä ystävä pyysi laivalle, en päässyt, lähti yksin. Äitini totesi että taustatueksi varmaan että jos tapaa miehen. Kerrankin sanoi että kun joku pyysi että utelevatko eiköhän saaneet muita. Tämä äidin kommentti loukkaa minua ja pahoitan mieleni, tunnen itseni huonoksi. Kerran mainitsin hänelle, suuttui ja sanoi että olen liian herkkä.

Eivät nuo nyt mitenkään loukkaavia juttuja ole. Esimerkiksi tuo kuskijuttu voi olla ihan käytännön kommentti ja taustatuki miehen etsintään huumoria. Ja eihän siinä edes mitään pahaa olisi jos joku haluaa kaverinsa taustatueksi miehen etsintään, päinvastoin, sitähän voisi pitää jopa kohteliaisuutena.

Taidat itse olla epävarma tuttaviesi suhteen ja siksi ylitulkitset sanomisia.

Vierailija kirjoitti:

Siis muuten tosiaan avulias ja tukeva. Huolestuu jos minusta ei kuulu mitään soittaa heti onko kaikki ok. Ja kehuukin. Mutta tuo piirre ärsyttää

Äidilläni on tuo sama piirre.

On tosi avulias ja tukeva. Huolestuu helposti ja soittelee perään. MUTTA

asioiden on mentävä niinkuin hän haluaa, muussa tapauksessa seuraa rangaistus. Se voi olla mökötystä tai vaikka jonkun lahjan takaisin vaatimista.

Hän myös haluaa eristää minut muista ihmisistä, kokonaan itselleen.

Aluksi se ilmeni tuommoisena huomautteluna ja epävarmuuden lietsomisena. Antoi ymmärtää, että kaverini eivät ole oikeasti kavereitani, vaan haluavat vain hyötyä minusta jollain tavalla. Ja jos sanoin että kommenttinsa loukkaavat, alkoi hän haukkumaan minua.

Tulanne kärjistyi lopulta siihen, että äitini karjui miehelleni mm. että "minä en sitten yhtään tykkää siitä että se tyttö (=minä) käy kahvilla sen Minnan kanssa". Tällainen episodi sattui kun äiti tuli yllättäen meille kylään kun olin Minnan kanssa kahvilassa.

Mies oli aivan ihmeissään siitä tapauksesta, sillä hän on äitini kultapoika ja tottunut näkemään vain sen hyvän kasvon.

Sen jälkeen ollaan aseteltu rajoja aika ronskilla kädellä. Rajoja olen asetellut aikaisemminkin, mutta äiti on aina luikerrellut takaisin vanhoihin kuvioihin siinä vaiheessa kun olen rentoutunut ja kuvittellut että rajat on ymmärretty.

Olen kuitenkin saanut huomata, että rajoja on pakko vahtia joka hetki, sillä jokainen huolimaton lipsuminen johtaa rajojen katoamiseen.

Minulla on tosiaan huono itsetunto