Nyt vasta tajusi, että Halla-aho ja muutamat muutkin...

Halla-aho on yhdyssana, ei kaksi erillistä nimeä. Marja-leena taas on kirjoitettu väärin, koska siinä on kaksi erillistä nimeä (oikea muoto Marja-Leena).

Se on aho, jossa esiintyy hallaa.  Halla-aho.  Eikä Halla-niminen henkilö, joka on ottanut yhdistelmänimen avioiduttuaan Aho-nimisen kanssa.  Nykyiset tekstinkäsittelyohjelmat vaan tahtovatlisätä ison alkukirjaimen pisteen tai väliviivan jälkeen automaattiosesti.

Vierailija kirjoitti:

Toinen vastaava asia, jota olen ihmetellyt on englannin "minä" eli "I"-sanan kirjoittaminen yleisesti pienellä "i"-kirjaimella.

I kirjoitetaan aina isolla. Missä se on kirjoitettu ”yleisesti” pienellä?

Vierailija kirjoitti:

Halla-aho on yhdyssana, ei kaksi erillistä nimeä.

............

No entäs sitten kun on tällaisia suomalaisia sukunimiä kuin esim. Yrjö-Koskinen, Luoma-Halkola? Luulisi, että samalla logiikalla kirjoitettaisiin noissakin jälkimmäinen nimi pienellä kirjaimella, mutta eipä näköjään.

Sen minä ymmärrän, jos joku Lahtinen on mennyt naimisiin Niemi-nimisen henkilön kanssa ja käyttää sen vuoksi kaksoisnimeä Lahtinen-Niemi.

Tai Mäki-Lohiluoma. Jälkimmäinen myös isolla.

Vierailija kirjoitti:

Halla-aho on yhdyssana, ei kaksi erillistä nimeä. Marja-leena taas on kirjoitettu väärin, koska siinä on kaksi erillistä nimeä (oikea muoto Marja-Leena).

Eikös Marjaleena kirjoiteta ihan Marjaleena?

Pohojalaaset kun ennen hajaantuivat kukin omaan tupaansa asumaan, uudistalot nimettiin vanhasta erkaantumisen mukaan.  Äijön talosta muutettiin joen latvoille, jolloin saatiin Latva-Äijö.

Yrjö Koskinen taas oli viimeinen Suomessa aateloitu henkilö, joka teki nimestään sukunimen väliviivalla.  Vaikea tosin nykykäsityksen mukaan ymmärtää, miksi joku haluaa säilyttää Yrjö-nimen.  Vaikka hassu aatelinen olisi pelkkä Koskinenkin.

Googlailehan etymologiaa, se on kiinnostavaa :)  

Vierailija kirjoitti:

Halla-aho on yhdyssana, ei kaksi erillistä nimeä. Marja-leena taas on kirjoitettu väärin, koska siinä on kaksi erillistä nimeä (oikea muoto Marja-Leena).

Eikös Marjaleena kirjoiteta ihan Marjaleena?

Kirjoitusasu näemmä vaihtelee. Ystäväni on viralliselta nimeltään Marja-Riitta. Se lukee passissa ja muissa virallisissa yhteyksissä. Mutta muutoin hän allekirjoittaa nimensä Marjariitta ja on facessa ja instassa Marjariitta.

Vierailija kirjoitti:

Tai Mäki-Lohiluoma. Jälkimmäinen myös isolla.

Lohiluoman tilasta lohkaistiin tontti mäeltä, ja siitä tilasta tuli siten Mäki-Lohiluoma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Halla-aho on yhdyssana, ei kaksi erillistä nimeä.

............

No entäs sitten kun on tällaisia suomalaisia sukunimiä kuin esim. Yrjö-Koskinen, Luoma-Halkola? Luulisi, että samalla logiikalla kirjoitettaisiin noissakin jälkimmäinen nimi pienellä kirjaimella, mutta eipä näköjään.

Sen minä ymmärrän, jos joku Lahtinen on mennyt naimisiin Niemi-nimisen henkilön kanssa ja käyttää sen vuoksi kaksoisnimeä Lahtinen-Niemi.

Edelleenkin, niissä on kaksi erillistä nimeä. Ne kirjoitetaan molemmat isolla. Sillä ei ole väliä, mikä on yhdysnimen syntyhistoria. Halla-aho on yhdyssana, jossa viiva erottaa kaksi eri sanaa, jotka eivät ole erillisiä nimiä. Siis vähän niin kuin sanassa linja-auto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Halla-aho on yhdyssana, ei kaksi erillistä nimeä. Marja-leena taas on kirjoitettu väärin, koska siinä on kaksi erillistä nimeä (oikea muoto Marja-Leena).

Eikös Marjaleena kirjoiteta ihan Marjaleena?

Sekä Marja-Leena että Marjaleena ovat mahdollisia, mutta ei Marja-leena.

Taitaa olla Halla-aho ainoa suomalainen nimi lajiaan joka kirjoitetaan noin (jälkimmäinen osa viivan jälkeen pienellä alkukirjaimella).

Mutta olisihan se voinut olla kirjoitusasunsa puolesta myös Hallaaho?

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla Halla-aho ainoa suomalainen nimi lajiaan joka kirjoitetaan noin (jälkimmäinen osa viivan jälkeen pienellä alkukirjaimella).

Jos jonkun sukunimi olisi linja-auto tai ruoka-aitta, ne kirjoitettaisiin Linja-auto ja Ruoka-aitta, ei Linja-Auto ja Ruoka-Aitta. Sama on Halla-ahon kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla Halla-aho ainoa suomalainen nimi lajiaan joka kirjoitetaan noin (jälkimmäinen osa viivan jälkeen pienellä alkukirjaimella).

Pula-aho, Luoma-aho, Taka-aho, Iso-oja jne.

Vierailija kirjoitti:

Mutta olisihan se voinut olla kirjoitusasunsa puolesta myös Hallaaho?

Ei olisi, kaksi a:ta pitää erottaa viivalla.

Halla-ahon nimi juontaa 1800-luvun nälkävuosista ko. paikkakunnalla. Samalla seudulla on myös paikannimet Nälkämäki ja Kuolema.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Halla-aho on yhdyssana, ei kaksi erillistä nimeä.

............

No entäs sitten kun on tällaisia suomalaisia sukunimiä kuin esim. Yrjö-Koskinen, Luoma-Halkola? Luulisi, että samalla logiikalla kirjoitettaisiin noissakin jälkimmäinen nimi pienellä kirjaimella, mutta eipä näköjään.

Sen minä ymmärrän, jos joku Lahtinen on mennyt naimisiin Niemi-nimisen henkilön kanssa ja käyttää sen vuoksi kaksoisnimeä Lahtinen-Niemi.

Eikös tuo kommentoija juuri esittänyt tuon eron? Halla-aho=hallaaho, nurmiaho, nurmettunut pelto joka kärsii helposti pakkasesta =halla-aho. Nimenä se kirjoitetaan isolla, niin kuin vaikka Niemi/niemi.

Iso-Ojaa löytyy sekä Iso-Oja että Iso-oja muodoissa.

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla Halla-aho ainoa suomalainen nimi lajiaan joka kirjoitetaan noin (jälkimmäinen osa viivan jälkeen pienellä alkukirjaimella).

Löytyy sukunimistä myös esim. Viita-aho ja Mansikka-aho. Viiva on noissa siksi että kyseessä on yhdyssana, kuten täällä on jo rautalangasta koitettu vääntää.