Loukkaantuisitko tästä?
Yhdellä kaverillani tapana huomauttaa esimerkiksi, että kolme kertaa jo sanonut asian. Näin siis silloin, jos en ole keskittynyt kuuntelemaan kävelyllä. Tuntuu pahalta. Olenko liian herkkä vai onko ymmärrettävää? Kun en tahallani ole kuuntelematta. Itseäni ei haittaisi, vaikka joutuisin toistamaan juuri sanomani asian.
Kommentit (9)
No en loukkaantuisi. Enemmän syytä kaverillasi on loukkaantua, jos jatkuvasti saa kertoa jutut kolmeen kertaan. Tulee kaveriööe vähän arvoton olo, kun et sen vertaa voi vaivautua, että kuuntelisit mitä ystävällä on kerrottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Loukkaantuisin, koska toista ei kiinnostaisi minun asiani. Sanoisi vaan suoraan ettei kiinnosta.
Siis ei kaverini loukkaantunut asiasta vaan minä, kun koin hänen moittineen siitä, että oli jo kerran sanonut. Jos välillä on keskittyminen herpaantunut, mitä sille voi?
Loukkaantumisen sijaan voisit miettiä, miten kehittää itseäsi tuossa suhteessa.
Eikä ollut kyse mistään kaverin kertomasta jutusta.
Tässä esimerkki. Kysyin kaverilta, että huomaako hän minussa mitään uutta. Hän sanoo, että ei muuta kuin takin, käsineet ja laukun. Minä yritin hänelle näyttää uutta fleecetakkiani, jolloin hän totesi, että sanoo, jo toisen kerran, että takin, käsineet ja laukun. Sitten kysyin, että etkö huomaa fleecetakkiani. Hän sanoi siihen, että minähän tarkoitin juuri sitä ja nyt kolmannen kerran jo sanoin.
Väärinymmärrys tuli siinä, etten tajunnut kaverini nähneen nuo kaikki kolme vaatetta vasta ensimmäisen kerran. Ja takilla hän tarkoitti fleecetakkiani.
Mutta tarvitsiko hänen oikein laskea miten monetta kertaa sanoi asiasta?
Toinen esimerkki. Kävelyn aikana etsimme reittiä erääseen paikkaan. Huomasimme molemmat, että tie, jolla olimme johtaisi valtatielle. Mutta, koska ideanani oli kulkea ulkoilureitin kautta sinne, mietin vieressä olevaa tietä, jos sitä kautta pääsisi ulkoilureitille. Menimme pienen pätkä toista tietä, kun huomasimme kyseisen tien loppuvan yhtäkkiä. Palasimme takaisin tielle, jolla olimme ja kysyin kaverilta pääseekö sieltä valtatielle. Kaveri sanoi, että onhan sanonut jo kaksi kertaa niin. Minä ehdin jo unohtaa tuon tievaihtoehdon sillä välin, kun kävimme muualla.
Jälleen tuntui pahalta tuo sanomisen laskeminen. Oliko tarpeen kaverilla mainita sanoneensa tiestä jo kaksi kertaa? Eikö riitä, että hän olisi vain sanonut, että kyllä tuolta pääsee?
Eli kaverisi joutuu joka asian kertomaan useaan otteeseen kun et kuuntele ollenkaan? Ja sinä loukkaannut siitä?
Kaverisi yrittää hienotunteisesti sanoa sulle, että ota korva käteen ja kuuntele mitä sulle puhutaan. Kaverisihan toimii ystävällisesti sua kohtaan, mä olisin hänen tilanteessaan sanonut paljon suorempaan että keskity siihen mitä muut puhuu. On epäkohteliasta antaa toisten toistaa sata kertaa asiaa, kun sä et viitsi kuunnella.
Kuten kerroin, ensimmäisessä oli väärinkäsitys molemmilla. Kaverini luuli, etten kuullut ja minä en ymmärtänyt häntä. Toisessa jutussa olin keskittynyt siihen, että kuljimme toista reittiä enkä siksi muistanut aiempaa. Mutta en tahallani näin käyttäytynyt. Minulla jostakin syystä huonompi keskittyminen.
Loukkaantuisin, koska toista ei kiinnostaisi minun asiani. Sanoisi vaan suoraan ettei kiinnosta.