Kysyisin teiltä, joiden perheessä ei ole autoa:

Vierailija:

- Missä päin maata asutte?

- perheenne koko?

- Miten liikkumisenne sujuu ilman omaa autoa?

Itse asun pohjoisessa pikkukaupungissa, jossa joukkoliikennettä ei juuri ole, muutama hassu linja-auto päivässä menee ja nekin vain koulujen aikataulujen mukaan.

Kaksi autoa on pakko pitää, koska molemmat käymme töissä. Ei ole hauskaa maksaa bensat, vakuutukset, käyttömaksut, renkaat, huollot jne. kertaa kaksi.

Asumme Oulussa, perheessä 1 aikuinen ja kolme lasta. Liikkuminen sujuu niin hyvin kun Koskilinjat tahtoo. Kävelemme paljon ja kesällä pyörällä.

perheessä 4 henkeä. Liikkuminen ihan kohtuullisesti bussilla ja junalla ja pyörällä ja kävellen.

- asumme isossa kaupungissa

- perheessä 1 aikuinen ja 1 lapsi

- liikumme lyhyet matkat kävellen ja bussilla pidemmät matkat.



Lapsen kuljetan hoitoon kävellen ja töihin menen bussilla. Kauppareissut hoituvat kävellen lähikauppaan tai joskus menemme bussilla markettiin.



Ei tulisi mieleenikään muuttaa paikkaan, jossa ei ole julkista liikennettä.

- Missä päin maata asutte?

Helsingissä



- perheenne koko?

2 aikuista, 1 lapsi



- Miten liikkumisenne sujuu ilman omaa autoa?

Hyvin. Talon vieressä bussipysäkki, josta menee useita meille sopivia busseja (kukin 3-4 kertaa tunnissa), lähijunalle kävelee 10 minuutissa. Pitkiä matkoja on mukava matkustaa IC:n leikkivaunussa.

Joukkoliikenne toimii hyvin.



Ei kuitenkaan ole hauska maksaa isoa vuokraa ja kalliita hintoja kaikesta. Autopaikkakin täällä maksaisi lähes kolmekymppiä kuukaudessa.... Että mietipä sitä.

2 aikuista+vauva



Bussipysäkki näkyy ikkunasta, busseja menee 10 min. välein. Helsingissä asumme, hyvin pääsee liikkumaan!

Metrolla kuljettiin päivittäin, ja dösiäkin tuli käytettyä jonkin verran. 2 Lasta.



Enää ei suju, nykyään pitää olla kaksi autoa. Muutettiin yhteen helsingin kehyskuntaan, ja täällä on auttamattoman huonot liikenneyhteydet. Tosin tää tiedettiin jo silloin kun muutettiin tänne.



Meillä autot helpottaa arkea suunnattomasti.

Ainoa, mikä pitää ottaa aina muuttaessa huomioon on kulkuyhteydet. Tosin on varaa asua hieman arvokkaammalla paikalla (voi lyhentää ainakin 100 euroa enemmän kuussa lainaa), kun ei ole autoa. Asutaan Helsingissä. 2 pientä lasta.

2aikuista ja 2 lasta. kuljetaan pyörällä/kävellen. oikein pitkät matkat yleensä joku tuttu kuskaa autolla ja näitäkin on ehkä max 2kertaa vuodessa.

Suututtaa kun mokomaan peltilehmän remppaan meni eilen 1200 euroo. Mutta asutaan landella ja miehen työmatka 45 km eikä julkisilla pääse. Jos asuisimme kaupungissa, luopuisin autosta. Mutta töitä mulle ei sieltä löydy.

Perheeseen kuuluu isä, äiti ja 2 lasta (kotihoidossa). Isä kulkee töihin pyörällä, äiti lasten kanssa päivittäiset matkat (neuvola, kauppa) kävellen. Busseja ei mene, joten eivät kyläile missään kävelymatkaa kauempana, vaan heille pitää mennä kylään, jos heitä haluaa tavata.



Kovasti kehuvat valintaansa, miten säästää rahaa ja on niin huoletonta. Kuitenkin olettavat, että kaikki sosiaaliset suhteet pysyy ennallaan, siis että heille menee kaikki aina kylään kun kutsuvat... Jos heitä pyytää kylään, niin tulevat vain jos heidät haetaan autolla kotoa (ja lapsille on sopivat istuimet autossa valmiina). Ovat myös sitä mieltä, että jos mummot/kummit haluaa lapsia tavata, niin kyllä heidän pitää sen edestä vähän vaivaa nähdä. Eli että he ei lapsia minnekään roudaa, kaikki tulkoon heille.

Eli miten teillä muilla autottomilla hoituu ystävien ja suvun tapaamiset? Siis jos ei bussit kulje? Oletatteko, että teitä haetaan/teille tullaan aina? Koetteko, että tämä juttu on ihan ok muitten mielestä? Minusta siis on naurettavaa hehkuttaa omaa upeaa valintaa, jos siinä laitetaan lähipiiri kuskeiksi... Eihän se ole mitään autottomuutta, vaan toisten hyväksikäyttöä. " Jos haluatte meitä nähdä, niin hakekaa meidät!"



t. 13

Vierailija:

- Missä päin maata asutte?

- perheenne koko?

- Miten liikkumisenne sujuu ilman omaa autoa?

Asumme Pohjois-Helsingissä, ei junaradan varrella. Bussipysäkille on viiden tai kymmenen minsan kävelymatka. Busseja kulkee 15-40 minuutin välein. Tuo riippuu tietysti siitä, onko ruuhka-aika vai sunnuntailiikenne.

Meitä on viisi: mies ja kolme lasta. Lasten iät ovat 5, 6 ja 10 vuotta.

Liikkuminen sujuu erittäin hyvin. Joskus jopa niin kätevästi, että kun joku on tarjonnut kyydin, en ole ottanut sitä vastaan. Toisaalta joskus lasken, että tämäkin matka olisi tehty autolla puolessa tunnissa, kun nyt meni tunti. Mutta toisaalta on täytynyt opetella rennompi elämäntyyli ja eiköhän se ole hyvä, että ottaa osaa elämän rennosti.

Asutaan Tampereella. Busseja käytetään, läheltä menee pari vilkkaasti liikennöityä linjaa. Myös kodin lähellä ovat palvelut ovat tärkeitä: kauppa, posti, kirjasto, apteekki, neuvola. Juuri hyvien palveluiden ja kulkuyhteyksien vuoksi emme koe tarvitsevamme autoa.



Voimme lähteä kyläilemään bussilla, junalla tai sitten laina-autolla. Ei ongelmia.

Meidän molempien työpaikkoihin on noin 3 km matkaa, kaupungin keskustaan 1,5 km. Pidemmät matkat mennään junalla tai linja-autolla, täällä kaupungin alueella liikutaan yleensä ihan kävellen tai pyörällä.

- Missä päin maata asutte? Helsingissä keskustan lähellä

- perheenne koko? 2

- Miten liikkumisenne sujuu ilman omaa autoa?



Bussilla, ratikalla, metrolla, fillarilla, jaloilla tai lainaamme autoa. Käytämme myös paljon taksia. Tulee halvemmaksi kuin mikä tahansa kosla. Taksia saa helposti käyttää 400 eurolla kuussa, ja se on silti halvempaa kuin auton omistaminen.

Linja-autoja ei hirveästi mene (Rovaniemi), joten niiden varaan ei voi aina laskea. Joskus sisko käyttää minua kaupassa. Ihan hyvin pärjää :)

Mutta en mä halua. Meillä on kaksi autoa ja kaksi lasta, asutaan Tuusulassa.

Kesäisin kyllä pyöräillään paljon, mutta harvemmin mitään kauppareissuja fillarilla teen.

Vierailija:

- Missä päin maata asutte?

- perheenne koko?

- Miten liikkumisenne sujuu ilman omaa autoa?

Meillä on kolmehenkinen perhe, lapsi on reilu kolmevuotias. Asumme kaupungissa, n. 3 km keskustasta, jossa on miehen työpaikka, lapsen tarha ja minun kouluni (jossa en nykyään enää juuri joudu istumaan). Mies on syksystä alkaen kulkenut päivittäin edestakaisin lapsen kanssa tarhaan/töihin, sitä ennen kuljetimme lasta rattailla tarhaan. Tuolloin lapsi oli lähempänä tarhassa ja siellä oli paremmat säilytystilat rattaille kuin nykyisessä tarhassa. Jos tarvitsemme autoa esim. sukuloimiseen kauemmas tms. voimme lainata appivanhempieni autoa tai kuljemme veljeni kyydillä esim. mummolaan. Veljeni puolestaan saa autoa lainaksi ystävänsä kautta. Hyvin pärjätään toistaiseksi ja ainakin ensi kesään mennään ilman autoa, silloin lapsi joutuu jo maksamaan bussimaksun, joten harkitsemme ehkä silloin auton hankintaa.

Vierailija:

- Missä päin maata asutte?

- perheenne koko?

- Miten liikkumisenne sujuu ilman omaa autoa?

Perheessä 2 aikuista, 1 lapsi ja koira. Viiden minuutin matka bussille, junalle tai ratikalle. Käytämme myös taksia ja silloin tällöin vuokra-autoa.

Työmatkat hoituu pyörällä tai kävellen. Iso marketti on vieressä ruokaostoksia varten.

Ja käydään kyllä kylässä ihan omalla kyydillä ;)