Miten lopetit huonon ystävyyden?
Yrititkö ensin käydä keskustelua vaikeista asioista vai lopetitko vain tekemisissä olemisen?
Kommentit (11)
Minut ystävä on hylännyt. Teki ensin ohareita tapaamisten suhteen. Nyt ei ole vastannut viimeiseen kahteen puheluun eikä viestiin. Viikkoja jo aikaa viime puhelusta ja viestistä. Surullinen olen. Luulin, että olemme hyviä ystäviä. Ei mitään tietoa mikä tuli.
Kroonisesti sairas (MS-tauti) ja masenutunut ihminen. Vei liikaa aikaani ja masensi omilla murheillaan. Yritin hivuttautua pois vähentämällä yhteydenpitoa, mutta lopulta sanoin suoraan että minun osaltani on omillaan.
Psyykkisesti sairaasta "ystävästä" olen irtaantunut kyllä. Ensin ajattelin ottaa vain etäisyyttä. Mutta kun se ei käynytkään, vaan alkoi syyllistäminen ja haukkuminen kun en sillä sekunnilla ollut tavoitettavissa kun hän halusi. Lopulta ilmoitin viestillä miten asia on ja blokkasin. Muuten tuskin olisin eroon päässyt.
Sun pitää vaan ite keksii. Muutenhan lopetus tapahtuu jonkun muun toimesta.
Sanoin suoraan että olemme eri leveleillä ja haluan hengata terveessä ja ”tasoisessani” porukassa. Taso on lainausmerkeissä, koska ystävä oli minua koulutetumpi, mutta olen statukseltani ja olemukseltani ”high level” ja yrittäjähenkinen. Ne ovat minulle prioriteetteja.
Vierailija kirjoitti:
Sanoin suoraan että olemme eri leveleillä ja haluan hengata terveessä ja ”tasoisessani” porukassa. Taso on lainausmerkeissä, koska ystävä oli minua koulutetumpi, mutta olen statukseltani ja olemukseltani ”high level” ja yrittäjähenkinen. Ne ovat minulle prioriteetteja.
Tämä. Olen itse ns sisäkehällä tärkeissä verkostoissa ja kontakteissa, ja pitää ymmärtää, että heikomman aineksen kanssa hengaus laskee nopeasti omaa tasoa.
Olettepa hienoja ystäviä, jotka hylkäätte kun toisella on vaikeaa. Noh, ehkä joskus löydätte sen vastastanne.
Vierailija kirjoitti:
Sanoin suoraan että olemme eri leveleillä ja haluan hengata terveessä ja ”tasoisessani” porukassa. Taso on lainausmerkeissä, koska ystävä oli minua koulutetumpi, mutta olen statukseltani ja olemukseltani ”high level” ja yrittäjähenkinen. Ne ovat minulle prioriteetteja.
Että oikein alemmalla tasolla... XD Joo, just sun kaltaiset on niin säälittäviä
En ole hylännyt. He ovat hylänneet minut. Olin masentunut 5 vuotta. Sinä aikana katosi suurin osa kavereista.
Yhden kaverin poistin Facebookista, koska oli ns. myrkyllinen ihminen. Liekö hän sitten haukkunut minut muille vai mikä on asian laita.
Vaikea ottaa enää kehenkään yhteyttä. Huomaan heidän tulevan instagramiin ja jättävän minut pois kutsuttavien joukosta, vaikka ollaan edelleen Facebookissa kavereita. Eivät myöskään hyväksy minun pyyntöjäni. Nämä ihmiset sellaisia joiden kanssa oltu joskus kuitenkin parempia kavereita kuin jotkut heistä, joita heillä on listalla.
Useampi mennyt naimisiin ja huomannut kuinka kiusaajahenkisiä on kutsuttujen joukossa.
Kysyin useammalta, josko nähtäisiin, mutta kaikkien kanssa asia jäi roikkumaan.
Harmittaa tietää, että jos nyt kertoisin ihania asioita elämästäni olisin yhtäkkiä taas kiinnostava ja osa palaisi sen takia. En halua, koska en kaipaa hyvän päivän tuttuja. Sellaisiahan he olivat, koska ystävyys ei kestänyt aikaa ja etäisyyttä, jota tuli sairastellessa. (En ole negatiivinen masentelija. Entiset kaverini eivät edes tiedä siitä mitään useimmat...)
Ajanvaraus ei oikeen enää tuntunut toimivan. Huono tai ei, itse odotan ihmissuhteilta vähän enemmän.