Kumpi on epäilyttävämpi; sarjaseurustelija vai vuosia yksin suhteiden välissä oleva?

Ainakin naiset tuntuvat ajattelevan niin, että jos mies on vuosia yksin niin siinä on silloin jotain vialla.

Olin itse noin seitsemän vuotta sinkkuna edellisen ja nykyisen suhteen välissä. Mieheni oli ollut viisi vuotta ennen minua. Sitä en tiedä, minkä verran hänellä on ollut jotain tapailuja ja/tai seksiä, mutta minä olen ymmärtääkseni ensimmäinen "vakava suhde" hänen eronsa jälkeen.

Ihmistä, joka on jatkuvasti parisuhteessa, kumppanit vain vaihtuvat, minun olisi ollut mahdotonta ottaa vakavasti.

Olen itse ollut kumpaakin. Nuorena olin useassa peräkkäisessä parisuhteessa, jotka sattumalta alkoivat peräkkäin ja kestivät kaikki useita vuosia. Nyt olen ollut 5 vuotta sinkku enkä ole tavannut ketään, jonka kanssa olisi tullut pidempi suhde, vaikka olisin niin toivonutkin.

Oma vastaukseni on, että riippuu siitä, miksi ihminen serustelee tiheästi tai on vuosia yksin. Jos seurustelu johtuu siitä, että ottaa kenet vain ja on pakko seurustella, koska siten vaikuttaa "paremmalta" (tätä on yllättävän paljon), niin pidän epäarvostettavana. 

Jos on vuosia yksin siksi, että pitää naurettavia kriteereitä, kuten vaikka juuri tietty pituus ja hiustenväri edellytyksenä, pidän myöskin ei-arvostettavana.

Jos kumpikin vaihtoehto johtuu siitä, että asiat ovat näin koska ei ole tai on sattunut tulemaan oikea ihminen vastaan, niin en ajattele kummempia. 

Ei tuossa toisessa ole mitään epäilyttävää: ei saa ketään, joten on yksin. Aivan päivänselvää!

Lisää!

Sarjaseukkaaja

Kuitenkin osalla on se käsitys, että jos ihminen on pitkään deittisivuilla, hänessä on jotain vikaa. Ihan kuin se, että ottaa vain jonkun, olisi jotenkin parempi asia. 

Sarjaseurustelijat ovat läheisriippuvaisia eivät osaa olla yksin vaan pitää olla joku vaikka ei niin oisi rakastunutkaan.

Olen ollut niin kauan yksin että en enää varmaan osaisi seurustellakkaan saati asua jonkun kanssa samassa taloudessa.

Mä en kyllä ikinä kysele uudelta kumppanilta entisistä suhteista, ei ne mulle kuulu, jos eivät itse syystä tai toisesta halua niitä avata mulle, mutta kyllä "sarjaseurustelijasta" tulisi sellainen mielikuva, ettei tyyppi ole sinut itsensä kanssa, jos ei osaa olla myös yksin ja ajattelisin, että onko jotenkin läheisriippuvainen, koska itse kaipaan suhteessa myös omaa tilaa.

Kyllä pienessä kaupungissa kuulee äkkiä jos seurustelee sarjaseurustelijan kanssa.

Sarjaseurustelija. Hänelle ei mikään ole hyvä, toinen ihminen on vain yksi reikä/mela, hyvä jos nimeä muistaa ja mitkään muut asiat eivät voisi vähempää edes kiinnostaa.

Pitkään yksin ollut voi toki olla surkimus, mutta hän voi olla myös tarkka ja itseään arvostava ihminen. Oikean löydettyään hän ei ole mikään tuuliviiri, vaan tasainen ja vakaa kuin kallio.

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut niin kauan yksin että en enää varmaan osaisi seurustellakkaan saati asua jonkun kanssa samassa taloudessa.

Mutta osaat varmasti olla ystävä? Yhteen muuttamisella ei ole kiirettä ja voi olla hyväkin, että molemmilla on omat kodit aina.

Vierailija kirjoitti:

Kuitenkin osalla on se käsitys, että jos ihminen on pitkään deittisivuilla, hänessä on jotain vikaa. Ihan kuin se, että ottaa vain jonkun, olisi jotenkin parempi asia. 

Miksi pitäisi olla deittisivuilla, kun tavallisessa elämässäkin vastaan tulee ihmisiä koko ajan?

Sarjaseurustelija: pakko olla aina suhteessa, niin tyytyy kehen tahansa. Tai sitten hyppii suhteesta toiseen vaihtaen aina "parempaan".

Vuosia taukoa: rakastuu harvoin ja valitsee kumppaninsa huolella. Toisaalta jos on ollut vain yksi pitkä suhde, niin huolettaa että onko päässyt siitä yli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuitenkin osalla on se käsitys, että jos ihminen on pitkään deittisivuilla, hänessä on jotain vikaa. Ihan kuin se, että ottaa vain jonkun, olisi jotenkin parempi asia. 

Miksi pitäisi olla deittisivuilla, kun tavallisessa elämässäkin vastaan tulee ihmisiä koko ajan?

Kenellä tulee? Itselläni ei ainakaan. Naisvaltainen työ ja harrastukset, pitkät päivät töissä. Olisin ikuisesti yksin, jos odottaisin että jossain metrossa tulisi vastaan mies, jonka pokaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuitenkin osalla on se käsitys, että jos ihminen on pitkään deittisivuilla, hänessä on jotain vikaa. Ihan kuin se, että ottaa vain jonkun, olisi jotenkin parempi asia. 

Miksi pitäisi olla deittisivuilla, kun tavallisessa elämässäkin vastaan tulee ihmisiä koko ajan?

Kenellä tulee? Itselläni ei ainakaan. Naisvaltainen työ ja harrastukset, pitkät päivät töissä. Olisin ikuisesti yksin, jos odottaisin että jossain metrossa tulisi vastaan mies, jonka pokaan. 

Voisi joku tällainen jatkuvasti pariutumiseen johtaviin tilanteisiin päätyjä vähän avata, miten on pariutunut normaalissa arjessa.

Kummassakaan ei välttämättä ole mitään epäilyttävää. Sarjaseurustelija voi hyvin olla sellainen, jonka on luonnostaan helppo pariutua ja vuosia sinkkuna viettänyt taas on mieluummin itsekseen kuin tavan vuoksi seurustelija. Ehkä näistä kahdesta kemiat kohtaisivat paremmin yksineläjän kanssa, koska itse en ole helposti pariutuvaa tyyppiä eikä se koskaan ole ollut prioriteettilistallani ykkösenä. Sarjaseurustelija saattaisi olla liian parisuhdekeskeinen ja sosiaalisesti vaativa makuuni. Mutta spekulointia enempää on mahdotonta sanoa.

tuttu on aina sen 1-2kk yksin ja taas uusi kuvioissa, ja sitä ollaan aina niin rakastuneita, takana kihloja, avioliitto, avoliittoja.

Vierailija kirjoitti:

Sarjaseurustelija: pakko olla aina suhteessa, niin tyytyy kehen tahansa. Tai sitten hyppii suhteesta toiseen vaihtaen aina "parempaan".

Vuosia taukoa: rakastuu harvoin ja valitsee kumppaninsa huolella. Toisaalta jos on ollut vain yksi pitkä suhde, niin huolettaa että onko päässyt siitä yli.

tai ottaa sen kuka hänet huolii.