Rippi- tai Prometheusleiri

Tyttäreni oli viime kesällä leirillä isosena. Yksi poika avautui hänelle näin: "en olisi koko leirille halunnut ja päätin, etten juttele siellä kenellekään isoselle tai johtajille yhtään mitään. Ja tässä minä nyt kuitenkin taaskin sulle juttelen. Täällä onkin kivaa. Ihan toisenlaista, kuin luulin".

Kyse ei ole siitä, että poika olisi tyttäreni ihastunut. Siellä vaan oli kivaa.

Kaiken huippu, että tuo poika menee itsekin nyt isoskoulutukseen.

Lisään vielä, että leirien fiilis on ainakin minun nuoruudestani muuttunut hauskemmaksi.

Tai sitten on vaan sattumaa.

Huvittavia nämä nykyiset prometheusjutut. En ole uskovainen enkä jaksa ymmärtää, miksi pitää väkisin keksiä jokin toinen ei-uskonnollinen rippileiri. Voihan nuori mennä jollekin ihan muullekin leirille harrastusten parissa tai jotain. Turhaa sukulaisten rahastusta tämäkin hapatus.

Eivät he lastaan voi kumpaankaan paikkaan pakottaa lähtemään. Mutta koska kumpainenkin on aika tavallinen tapa ja perinne, niin tietysti voisi olla mukava kuulla, että osasiko lapsi kertoa, miksei häntä kiinnosta kumpaankaan osallistuminen. Mutta tämä kauttta rantain samalla kun osoittaa kiinnostuksensa ja tukensa sille, mitä tai miten lapsi näkee mahd. oman (lähi)tulevaisuutensa yleisemmin. Miten hän haluaisi aikaansa viettää? Mistä hän unelmi? Entä haaveilee? - En mikä itse kummina halua asettua vanhempien puolelle ajaakseni kummilapseni ripille tai prometheus leirille (tms.) mutta toivoisin voivani olla jonkinlainen luotto vanhempi, jolle lapsi voisi kertoa omista ajatuksistaan ja haaveistaan yms. ellei se jostain syystä onnistu tai luonnistu omien vanhempien kesken. - Tämä siksi, että saattaisin sitten yrittää kykyni ja mahdollisuuksieni mukaan tsempata ja tukea lasta, jotta hän voisi kasvaa javarttua omaksi parhaaksi itseskseen.    

Ei mikään laki anna oikeutta vanhemmille pakottaa lastaan leirille.

Olisiko mahdollista että puhuisit vanhempien kanssa ja kertoisit omia ajatuksiasi/kokemuksiasi jotta ymmärtäisivät pojan kannan?

Vielä parempi jos se johtaisi siihen että perhe puhuisi asiasta keskenään. Eihän nyt ole kyse pelkästään leirille menosta tai menemättömyydestä vaan isommasta/laajemmasta kokonaisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Huvittavia nämä nykyiset prometheusjutut. En ole uskovainen enkä jaksa ymmärtää, miksi pitää väkisin keksiä jokin toinen ei-uskonnollinen rippileiri. Voihan nuori mennä jollekin ihan muullekin leirille harrastusten parissa tai jotain. Turhaa sukulaisten rahastusta tämäkin hapatus.

Minä olen uskovainen mutta ajattelen että Prometheus-leiri on vastine niille nuorille jotka jostain syystä eivät rippileirille mene, siirtymäriitti lapsuudesta nuoruuteen kohti aikuisuutta. 

Kaikissa kulttuureissa on aina ollut sellaisia initaatioriittejä.

Mua harmittaa, etten mennyt Prometheus-leirille. Mutta ei ketään saa silti pakottaa.

Tuskin asiasta on mitään lainsäädäntöä. Joissain perheissä vain painostetaan menemään rippikouluun / -leirille, koska se on suvussa perinne tai olisi vanhempien mielestä kai häpeällistä ja poikkeavaa, jos heidän lapsensa ei mene. Painostaminen on tietenkin väärin.

Prometheusleiristä en ole kuullut samanlaista.

Vierailija kirjoitti:

Tyttäreni oli viime kesällä leirillä isosena. Yksi poika avautui hänelle näin: "en olisi koko leirille halunnut ja päätin, etten juttele siellä kenellekään isoselle tai johtajille yhtään mitään. Ja tässä minä nyt kuitenkin taaskin sulle juttelen. Täällä onkin kivaa. Ihan toisenlaista, kuin luulin".

Kyse ei ole siitä, että poika olisi tyttäreni ihastunut. Siellä vaan oli kivaa.

Kaiken huippu, että tuo poika menee itsekin nyt isoskoulutukseen.

Lisään vielä toisen kerran.

Tuon leirin pappi oli mukava ja helposti lähestyttävä. Sellainen hyväntuulinen. Isoset olivat keksineet vapaa-ajan paljon kaikkea hauskaa tekemistä. Sketsejä ja muuta.