Minun on hankala hyväksyä tuntemuksiani
Olen 16-vuotias tyttö, eli varmaan vielä vähän etsin itseäni ja identiteettiäni. Seksuaalinen suuntautuminen ja koko seksuaalisuus yleensä on suuri ongelma minulle, enkä tiedä miten ryhtyisin tätä ongelmaa ratkomaan. Olen aina ollut sosiaalisesti kömpelö ja minulla on asperger, minkä vuoksi tämä on erityisen hankala asia minulle. Olen seurustellut kaksi kertaa pojan kanssa, mutta joka kerta kaikki on kaatunut siihen, että meidän "pitäisi' edetä ja harrastaa seksiä. Minä en halua olla seksikäs enkä harrastaa seksiä, koska en aio tehdä lapsia ja lisääntymustarkoitukseenhan se on. Kerran olen kokeillut ja oloni oli erittäin epämukava ja kiusaantunut, enkä oikein tiennyt mitä olisi pitänyt tehdä. En myöskään ole ihastunut koskaan oikeasti keneenkään, mutta pyrin tietysti vaikuttamaan mahdollisimman normaalilta nuorelta ja salaan koko erikoisuuteni niin hyvin kuin vain suinkin voin.
En myöskään ymmärrä miten kehuja tulisi ottaa vastaan tai suhtautua lähestymisyrityksiin. Säikähdän yleensä ja huumorintajuakaan ei oikein noissa tilanteissa löydy, 😆 (en nyt saa tuota hymiötä pois) koska on hankala tulkita millä mielin henkilö minua lähestyy. Viime kesänä oli erittäin epämukava tilanne, kun odotin kampaajaa ja istuskelin torilla rauhassa, viereeni istui mies.
Mies tuijotti rintojani pitkään ja kysyi sen jälkeen minua kahville. En osannut sanoa mitään, lähdin kävelemään kampaamoon enkä katsonut miestä päinkään. Miten tuossa edes pitäisi toimia? Tuntuu kuin olisin ihan eri planeetalta. Ja tuo nyt oli vain yksi esimerkki.
Mistä kohtaan hakea edes apua tähän?
Kommentit (2)
Kyllä minä tiedän, että sitä harrastetaan myös koska "tuntuu hyvältä". Minusta ei tunnu, joten en kaipaa sitä. Haluaisin olla ihan tavallinen hetero joka seurustelee ja välittää kumppanistaan, mutta en minä osaa. Haluaisin haluta, mutta en halua. Olen siis kai aseksuaali ja se vain lisää friikkiyden ja ulkopuolisuuden tunnetta.
Ap
Ai tällä tasollako on seksuaalivalistus kouluissa vuonna 2018?
Ehkä Porvoon kouluissa...