Tapahtuma joka on jää nyt vaivaamaan

Mieleeni on jäänyt seuraavanlainen tapaus. Kannoin hätääntyneen ja itkuisen pikkutytön takaisin päiväkodin sisätiloihin. Ilmeisesti päivä oli juuri loppunut ja ryhmä oli ollut luistelemassa. En aivan tarkalleen muista, miksi tyttö ei ollut päässyt omin toimin takaisin sisälle: muistaakseni hänellä oli suojukset menneet hukkaan ja tyttö yritti saada luistimia pois jalasta, sillä lunta oli todella paljon maassa eikä hän päässyt/ jaksanut luistimet jalassa enää omin voimin mennä takaisin päiväkodin sisätiloihin. Hänen kaverinsa oli vähän matkan päässä ja huusi hädissään ,että meidän pitäisi olla jo takaisin sisällä. Tyttö huusi kaverilleen, että mene sinä vain ja itki entistä enemmän. Otin tytön kainalooni ja kannoin hänet sisälle, jonka jälkeen ohjaajat ottivat hänet hoteisiinsa. Ok, ei tässä sinällään mitään erikoista. Mutta tyttö sylissäni kakisteli katkonaisesti ja itkuisesti ,että hän korvaa ja maksaa apuni. Tietysti vain totesin, että ei mitään, ole vain rauhassa. Aloin jälkeäpäin miettimään, että onko todella niin, että jo pienet lapset ajattelevat, että vieraan apu pitää aina jotenkin rahallisesti korvata? Elämmekö todella näin materialistisessa ja rahapainotteisessa yhteiskunnassa,että edes pikkulapset eivät enää usko ilmaiseen/pyyteettömään vieraan ihmisen apuun. Jos todella on näin, on asiat erittäin huonolla tolalla.