Miten lähipiirinne vakavasti sairastuneet ovat eläneet?

Liikunnallinen, tavallista kotiruokaa yms. ihan terveellisesti syönyt nuori. Ei polttanut, ei mitään isoja ryyppäjäisiäkään taustalla, harrasti tanssimista ja luki paljon. Sairastui 20-vuotiaana suolistosairauteen, siitä sitten vuosia lääkehoitoja, ei auttanut, sitten leikelty suolistoa rajusti. On enää varjo entisestä, riutunut ja väsynyt, ei oikein syödä eikä juo enää. Elänyt vuosia kuntoutustuella, yrittää ilmeisesti parhaillaan jatkaa opintojaan, mutta vaikuttaa aika syrjäytyneeltä.

Lähipiirissä on kolme reumaatikkoa ja yksi psoriaatikko. Nämä kaikki elivät normaaliterveellistä elämää -liikuntaa päivittäin, muttei usein juuri tuntia enempää kerralla; ruoka tavallista allergiat huomioiden; unta riittävästi ikävaiheeseen nähden, ei tavanomaista enempää alkoholia, (tai tämä pätee parikymppisenä sairastuneeseen siskooni, noin kolmikymppisenä sairastunut isäni oli absolutisti, ja 12-vuotiaana sairastunut poikani ei ymmärrettävästi vielä ajatellut tällaisia), eikä kukaan tupakoinut tai käyttänyt muita päihteitä.

Mutta erinäisistä perhe- työ ja opintoelämään liittyvistä syistä stressaavaa elämää sairauden puhjetessa.

Nämähän ovat vahvasti periytyviä tauteja.

Lisäksi suvussa on runsaasti kilpirauhasongelmia, mutta niihin näyttää lähinnä vaikuttavan ikä.

En kerro  koska asia  ei  millään tavalla sulle kuulu.

Sairasta uteliaisuutta.

Äitini, joka eli perusterveellistä elämää, sairasti ensin kilpirauhassyövän (jonka syynä todennäköisesti oli Tshernobylin ydinonnettumuudesta tullut laskeuma). 15 vuotta sen jälkeen sairastui keuhkosyöpään, jonka hoitokomplikaatioihin kuoli (toki syöpä olisi varmaan vienyt muutenkin). 

Äiti söi terveellisesti, liikkui paljon (oli kuntotestien mukaan 70-vuotiaana huomattavasti keskimääräistä paremmassa kunnossa). Alkoholia käytti hyvin vähän.