Onko täällä/tunnetteko ketään pähkinäallergikkoa
Millaista teidän elämä on? Mitä syötte, kun melkein kaikkialla lukee että saattaa sisältää pieniä määriä pähkinää? Olen kiinnostunut
Kommentit (10)
Syön kaikkea, missä ei ole pähkinää. Oon sen verran vähän allerginen, että ei haittaa jos on jämiä, tulee korkeintaan vähän ihottumaa, mutta ei sitä kärsi enempää syödä. Muutama vuosi sitten olin reissussa ja samassa mökissä yöpyi kaveri, joka ei kestänyt edes sitä, että pähkinöitä söi hänen lähellään.
Mä olen sellainen lievästi pähkinäallerginen. Eli oikeastaan olen koivulle allerginen ja ristiallergiana ruoka-aineallergioita joillekin (raaoille) kasviksille ja pähkinöille. Syön kyllä kaikkea noista mille olen allerginen, ei se mulla tee kuin pientä huulten kutinaa ja turpoamista jos syönkin. Pähkinöistä ikävimmät oireet aiheuttaa hasselpähkinä, sitä nyt en ihan tietentahtoen syötäväksi osta kuitenkaan, mutta esim. casheweita, macadamioita, maapähkinöitä menee.
Sitten ihan eri asia on ne "kunnon" pähkinäallergiset joille voi tulla jopa hengenmeno pienestäkin määrästä pähkinää.
Kaksi kertaa olen meinannut kuolla (lääkärin avulla selvisin) ja muutaman kerran on tullut oireita jäämistä. Syön silti tuotteita missä jäämiä voi olla. Reagoin niin nopeasti, että pystyn lopettamaan syömisen (toivottavasti) ajoissa. Oireina suun ja hengitysteiden turpoaminen.
Lapsellani on pähkinäallergia. Henkeä alkaa ahdistaa pienestäkin määrästä, pahimmassa tapauksessa voisi tukehtua. Hyvin pärjätään, vaikkei tähän talouteen pähkinöitä ostetakaan.
Suurin pelko on, että lapsi syö jossain kyläpaikassa vahingossa pähkinää.
Syön vähän pähkinöitä lääkärin määräyksestä. Kyse on siedätyshoidosta, sillä paheneva allergia voisi johtaa hengenvaaralliseen oirehdintaan.
Yks kaveri on, se on hauska, kun hälle syöttää salaa pähkinää hän vinkuu hauskasti.
Sanotaan, ettei pähkinäallergia lievene. Meinasin lapsena kuolla tukehtumalla syötyäni muutaman pähkinän (mulla on siitä hämäriä muistikuviakin), mutta nykyisin syön pähkinöitä ihan surutta. Joskus tulee lievää hengenahdistusta.
Olen maailmankaikkeudelle kiitollinen jokaisesta pähkinästä, jonka syön. Tykkään niistä ihan mielettömästi.
Reilu parikymppisenä koivusiitepölyallergiani puhkesi ja siihen liittyen aloin oireilla myös pähkinöistä. Sisäkorvien kutiaminen oli kiusallisin oire. Siedätin itseni ja nykyään voin syödä pähkinöitä huoletta.
Ei niitä ruokia nyt niin paljon ole, jotka sisältää pähkinöitä. Jälkiruoat ja suklaat pitää tutkia tarkasti mutta niitäkin on pähkinättömänä paljon.
Ainoa asia mitä pelkään, on ravintolassa ruokailu. Kun ei voi olla varma mitä ruokaan on laitettu, ei tee mieli usein lähteä kokeilemaan onneaan. Paljon kuullut kauhutarinoita miten ravintolan henkilökunta ollut välinpitämätön allergiasta ja hengenlähtö ollut lähellä.
Syön kaikkea, mihin ei ole tahallisesti sotkettu pähkinää. Pienistä määristä ei henki ole lähtenyt, mutta aika tukala olo on tullut. Elämä on jokseenkin tavallista.