Tohtorikoulutettavan elämä - millaista?

Synkkää, kolkkoa valmistautumista pimeään. 

Voisin kuvitella että se voi olla ihan millaista vain, ja riippuu niin monesta asiasta: yliopistosta, tieteenalasta, tutkimusaiheesta, rahoittajasta, ohjaavasta professorista, tutkimusryhmästä... Jne jne

Jos on työsuhteessa yliopistoon, niin tuskin ihan yksin saa olla. Kyllä siihen kuuluu monenlaisia velvoitteita yleensä.

Vierailija kirjoitti:

Jos on työsuhteessa yliopistoon, niin tuskin ihan yksin saa olla. Kyllä siihen kuuluu monenlaisia velvoitteita yleensä.

Millaisia nämä velvoitteet ovat?

Poikaystäväni on tohtorikoulutettava ja heillä on ainakin kolme nuorta tohtorikoulutettavaa vierekkäisissä huoneissa (tämä lääketieteellinen tiedekunta). Onhan siellä myös tutkimusryhmän johtaja, mahdollisesti tutkimushoitajia, muita tutkijoita ja yliopisto järjestää jonkin verran tapahtumia joissa pääsee minglaamaan. Promootioissa ja karonkoissa tutustuu hyvin porukkaan joka tekee samassa ryhmässä väikkäriä, monet kutsuvat koko ryhmän karonkkaan kuitenkin.

Itselleni ei ole jäänyt niin hyvää kuvaa käytännön puolesta tosin (tukea vähän), mutta kyllä siellä tutustuu ihmisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on työsuhteessa yliopistoon, niin tuskin ihan yksin saa olla. Kyllä siihen kuuluu monenlaisia velvoitteita yleensä.

Millaisia nämä velvoitteet ovat?

5 eli edellinen vastaa: esim pakko opettaa ainakin jonkin verran, saattaa joutua hallinnollisiin hommiin ja toimikuntiin joihin kukaan ei halua, opetusvelvollisuu ehkä suurin.

Oma mieheni väänsi väitöskirjaansa hyvin yksin. Oli tuossa vaiheessa jo tunnettu tutkija ja ohjaus oli näennäistä. Asiasta pääsi kyllä juttelemaan muiden tutkijoiden ja proffien kanssa koska tahansa. Oli verkottunut hyvin jo nuorempana. Humanisti.

Varmaan riippuu iästä. Poikaystäväni aloitti tutkimisen lääkiksen ekana kesänä eli 19-vuotiaana kun pääsi ja tarvitsi tietysti paljon ohjausta

pari ensimmäistä kesää ja senkin jälkeen toki. Lääkiksessä voi siis olla väitellyt ennenkun on saanut edes lääkärinoikeudet.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan riippuu iästä. Poikaystäväni aloitti tutkimisen lääkiksen ekana kesänä eli 19-vuotiaana kun pääsi ja tarvitsi tietysti paljon ohjausta

pari ensimmäistä kesää ja senkin jälkeen toki. Lääkiksessä voi siis olla väitellyt ennenkun on saanut edes lääkärinoikeudet.

Tai siis saanut lisurin valmiiksi (pysyvät oikeudet).

Muut tuntuu olevan miehiä, mutta näin naisen näkökulmasta. Väikkärin teko oli yksi parhaimpia duuneja, siinä sai tehdä töitä enimmäkseen yksin, mutta oli myös ryhmätapaamisia muiden tohtorikoulutettavien kanssa. Itse väitöstilaisuus ikimuistoinen, kun kaikki sukulaiset oli kokoontuneet tilaisuuteen, ja jännitti millaisia kysymyksiä kustos heittääkään. Ja hyvinhän se meni, sain parhaan arvosanan, mutta kyllä se vaatii työtä ja tarkan aikataulun laatimisen, varsinkin jos on lapsia