Lue keskustelun säännöt.
Onko mieheni psykopaatti? Vai olenko itse hullu?
25.08.2018 |
Mainittakoon.
Miehellä väkivaltaustaa. Kymmenen vuotta mua vanhempi. Suuttuu kaikesta, raivostuu, heittelee tavaroita, keittiöveitsellä rikkoi kerran tuolin. alussa oli todella ihana, on edelleenkin pieniä hetkiä. Mies jotenkin ”haluaa näytellä mua kavereilleen. ” Tämä on tuntunut alusta asti pahalta. Välillä hyvin etäinen. Ei vastaa viesteihin ja kohtelee kylmästi. Todella mustasukkainen, suuttui esim siitä kun menin rannalle ottamaan aurinkoa kesällä.
Sitten minä. Hyvin empaattinen toisten tunteiden tarkkailija. Alkoholisti isä. Epävakaa lapsuus. Sinkkuna minulla menee todella hyvin, olen ihan normaali. Kiltti muille ihmisille, itsenäinen. Käyn töissä ja koulussa, urheilen. Suhteen aikana minusta on tullut takertuja, huomaan sen kyllä. Mutta jotenkin hätäännyn kun mies kohtelee kylmästi eikä esim. Halua tehdä kanssani mitään. Aina pitäisi olla hänen luonaan. Usein saan ”ihania viestejä” kun häntä panettaa, välillä kyllä muutenkin. Osaa olla hellä mutta jotenkin olen aina tuntenut, että en saa läheisyyttä tarpeeksi, jotenkin mies tuntuu etäiseltä... Välillä kun itken mies ”suuttuu” siitä. Ei lohduta tai tunne mitään empatiaa. Tätä en ymmärrä. Itse en kestä katsoa jos joku voi pahoin ja itkee vaan heti lohdutan ja yritän auttaa..
Mies haukkuu mua usein narsistiksi. On haukkunut myös huoraksi ja ämmäksi. Exäänsä sanoi kerran lehmäksi. Teen kuulemma hänet hulluksi. Nyt taas hylkäsi mut eikä olla puhuttu kahteen viikkoon.. Aikaisemmin teki näin myös ja eron jälkeen lähetti vuolaan anteeksipyynnön ja kuinka ihana nainen olen jne.
Tiedän, että kuulostan varmaan teistä tossulta ja vammaiselta. Heikolta. Mutta tämän suhteen aikana olen alkanut epäilemään omaa mielenterveyttäni ja sitä että olen ”pilannut kaiken” kun olen esim. Soittanut monta kertaa putkeen miehelle kun meidän on pitänyt nähdä, mutta hän on lähtenytkin juomaan kavereiden kanssa.. Sitten mies on selittänyt, että on narsistimaista kun yritän omia hänet enkä anna mennä vapaasti.. mutta jos olemme sopineet että näemme.. Tiedän kyllä että olen roikkunut hänessä ajoittain..
En tiedä enää millainen olen. Tai kuka olen. Olen aivan sekaisin. Pelkään että olen narsisti.
Kommentit (10)
TROLOLOO.
Ap, ei nyt ihan uppoa tämä tekeleesi, näit on liian monta täällä nähty jo.
Tositilanteessa nainen keskustelee tuosta kaveriensa kanssa eikä kirjoittele AV-palstalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Annan vain yhden neuvon: lähde tuosta suhteesta pian, ennenkuin hajoat lopullisesti. Miehesi ei ansaitse sua. Hänellä on monia ongelmia. Niitä ongelmia sun ei tarvitse jäädä ratkomaan. Sinä et pysty niitä ratkomaan, ovat liian syvällä.
Vierailija kirjoitti:
TROLOLOO.
Ap, ei nyt ihan uppoa tämä tekeleesi, näit on liian monta täällä nähty jo.
Tositilanteessa nainen keskustelee tuosta kaveriensa kanssa eikä kirjoittele AV-palstalle.
Ei ole sellaisia ystäviä, kenelle voisin puhua. Terveyskeskuksessa puhuin kun pyysin unilääkkeitä ja sain ajan kuukauden päähän psykiatriselle sairaanhoitajalle.
Ap
Tekee niin surulliseksi kun kuulee miten kurjissa suhteissa ihmiset, esim sinä elävät! Ja maailma on täynnä kunnon ihania kultaisia miehiä! Nyt etsi heti ensi viikolla uusi kämppä ja lähde tiehesi. Pilaat elämäsi muuten.
Jonkin sortin persoonallisuushäiriöinen ainakin. Itse elän vastaavanlaisessa suhteessa, ilman (fyysistä) väkivaltaa kuitenkin. Surullista lukea toisen tarinaa, joka muistuttaa täysin omaa käytöstä. Ennen mieheen tutustumista olin hyvin itsenäinen nainen, jopa sitoutumiskammoinen. Sitten menin rakastumaan häneen ja tällä tiellä ollaan oltu jo vuosikausia. Välillä on pitkiä hyviä kausia, mies on läheinen ja ihana. Kykenen luottamaan ja antamaan hänelle tilaa. Nauttimaan myös omasta ajasta. Sitten tulee välinpitämättömyyttä, riitaa, muita naisia. Tällöin minusta tulee takertuva, mustasukkainen. Pakkomielle olla miehen luona mahdollisimman paljon tai meinaan kuolla ahdistukseen ja ikävään.
Hyvinä hetkinä oma toiminta ja sen järjettömyys on aivan hulluutta. Mutta niin, narsisti et ole. Enkä ole minäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ryhdistäydy. Ei terveyskeskus sua pelasta. Sinun on itse pelastettava itsesi. Itse! Kerää tavarasi, etsi uusi asunto, ilmoita miehellesi että asiat eivät toimi ja lähdet nyt.
Tuo tilanne ei hyvin pääty mistä kerroit, jos tuohon jäät. Koko elämäsi valuu hukkaan.
Et ole hullu. Hae tukea ystäviltä, lähde suhteesta, usko mua, et kadu. Mitä kauemmin olet, sitä vaikeampaa ja vaarallisempaa lähteminen on.
Sua on helppo alistaa koska sun menneisyys tekee susta sellaisen kuin olet.
T.samanmoinen, jolla on nyt hyvä ja rakastava mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
0/5
Keksi parempi.
Vaikutat ää liöl tä.
Vierailija kirjoitti:
Annan vain yhden neuvon: lähde tuosta suhteesta pian, ennenkuin hajoat lopullisesti. Miehesi ei ansaitse sua. Hänellä on monia ongelmia. Niitä ongelmia sun ei tarvitse jäädä ratkomaan. Sinä et pysty niitä ratkomaan, ovat liian syvällä.
Tai siis mene ennenkuin mies tappaa sut...
Et ole narsisti. Kuulostaa siltä että olet sairastunut läheisriippuvuuteen. Kokeile al-anonin apua. Tsemppiä!