Mies 29v + 4v miettii; miten nostin tasoani

Muistelen tässä miten olen kahdeksan vuoden aikana nostanut tasoani. Aluksi en ajatellut asiaa 'tason' kannalta, mutta kun aikaa kului, pystyin paremmin tunnistamaan erilaisia kehittämisen arvoisia alueita ja epätasapainoa eri osa-alueiden välillä kuten myös kategorisoimaan eri kehittämisalueita tarkemmin.

Teini-ikäisenä ja lapsena minulla jäi useampi harrastus ja koulu kesken paniikkihäiriöoireiden ja muiden ongelmien takia.

-toiminnallisen yleissivistyksen taso: kirjapohjaisten yleissivistysjuttujen (esim.lukio) lisäksi pyrin menemään mukaan tilanteisiin ja tapahtumiin, mihin liittyisi sosiaalisen jännityksen ja selviytymisen elementti sekä sellaista oppimista, mitä ei saa kirjoista. Kävin monenlaisia tanssikursseja ja harvinaisten liikuntalajien kursseja (naurujoogasta kuorolauluun ja baletista nyrkkeilyyn) ja kaikissa esittävissä taiteissa (musiikki, tanssi, teatteri) vähintään yhden kurssin konkreettisena todistuksena onnistuneesta osallistumisesta.

-sosiaalinen ja inhimillinen taso: kävin kaikki mahdolliset yhdistys- ja muut vapaaehtoiskoulutukset ymmärtääkseni paremmin kolmatta sektoria ja saadakseni lisää ammatillista kehitystä ja vastuuta erilaisissa ihmisläheisen työn tehtävissä. Tässä koin paljon pettymyksiä, koska monesti koulutuksen jälkeen tulikin joku epämääräinen selitys sille miksei nyt voikaan päästä mukaan ja joskus kouluttajat olivat elämäänsä katkeroituneita riivinrautoja, jotka myhäilivät onnellisina kertoessani kivuistani ja vaikeista kokemuksista, mutta pitkän yrittämisen jälkeen koin sitten onnistumisia tässäkin ja sain melko vastuullisia tehtäviä ja onnistumisen kokemuksia.
Kävin myös avoimessa AMK:ssa ja yliopistossa yli 300op sote-alan, kasvatusalan ja kirkon alan opintoja.

-fyysinen taso: vakavan loukkaantumisen jälkeen mietin bodausfilosofiani uusiksi ja aloin kehittymään ihan eri tavalla kuin ennen. Treenaamisessa olen panostanut yksityiskohtaisuuteen, mikä useimmilta kuntoilijoilta puuttuu ja koen, että kehosta on tullut selvä vahvuus eikä epävarmuutta aiheuttava tekijä kuten joskus aiemmin. Toisaalta samanaikaisesti treenaaminen on ollut melko aikaa vievää ja henkisesti rasittavaa.

-erityistaitojen kehittäminen: totesin lapsuudenaikaiset vahvuudet kuten taiteet ja kielet ja kävin kymmenien eri kielten kursseja ja useista (10+) usean vuoden opinnot, jonka jälkeen ja aikana sain myös tehtäväkseni käännöstöitä kunnallisilta ja yhdistystahoilta ja liityin käännösyrityksen työntekijäksi.

Mitä jäi käteen: en saanut ystäviä tai naisseuraa edes yksille treffeille, mutta toisaalta rupesin ajattelemaan itsensä kehittämistä talletuksien tekemisenä elämän tilille, josta voisi nostaa arvoa ulos sopivissa olosuhteissa ja pyrin hahmottamaan yksinäisyyttä lähinnä kohtaamisongelman (väärä ympäristö jne.) kautta. Pystyin myös toteamaan, että parantunut itseluottamus yms. ei muuta perusluonnetta ja kovat äänet ja isot väkijoukot (baarit yms.) eivät tunnu yhtään sen paremmilta kuin ennenkään ja halukkuus jakaa omaa elämää tuntemattomien kanssa altavastaajan asemasta ei tunnu sen paremmalta.