MIKSI päiväkuiva poika käy toistuvasti pissaamassa matolle?
Auttakaa viisaammaat! Meidän 2v8kk poika käy pissaamassa toistuvasti matolle, vaikka osaa käydä potalla pissalla ja kakalla. Käy vieläkin pääsääntöisesti potalla, mutta jos satun tekemään jotain muuta toisessa huoneessa kun poika menee pissalle, niin hän riisuu housut käytävään ja käy oman huoneensa matolle pissaamassa. Ensin hän teki tätä samaa noin kuukausi sitten olohuoneen villamatolle, joka sitten vietiin pesulaan ja nyt sen paikalla on toistaiseksi halvempi ohuempi matto. No, nyt sitten käy välillä oman huoneensa matolla, ja sitä on saanut olla pesemässä vähän väliä.
Nyt 6v tytär ei aikoinaan harrastanut tällaista, pissasi joskus vahingossa housuun, mutta pojalla ei siitä ole kyse, koska ehtii hyvin riisua housut muualle, mutta käy tarkoituksella sitten siellä omassa huoneessaan matolla pissalla (ja joskus on kakatkin sinne tehnyt).
Häntä on toruttu matolle pissaamisesta monta kertaa, ankaralla äänensävyllä. Luulisi kyllä, että hän todellakin tietää ettei sinne saa pissata/kakata. On sanottu, että EI saa pissata matolle, vaan pottaan. Käyty sitten viemässä sinne potalle ja kehuttu, kun on pottaan pissat tehnyt.
Onko kellään muulla ollut vastaavaa?
Kommentit (7)
Jos se menisi sillä ihan huomaamatta ohi että matto on kuukauden kaapissa? Huomion hakemiselta tuo minunkin mielestäni kuulostaa. Pane poika ensi kerralla itse kuuraamaan mattoa mäntysuovalla ja kuurausharjalla, jos siitä tajuaisi että matto ei ole vessa.
ja on just 2v täyttänyt poika. Osaa mennä myös potalle, mutta jostain syystä tykkää käydä vessan matolla...no suunta on ainakin oikea;)
Seuraavalla kerralla sanot, että " oho, sattuipa vanhinko" etkä nosta asiasta meteliä. Ja ota matto pois jos et jaksa peseskellä sitä alvariinsa.
Minusta vaikutti huomionhakuisuudelta tai tahalliselta, mustasukkaisuudesta johtuvalta kiusanteolta (pikkusisko syntyi, kun poika oli 2 v).
Olin väärässä, kyseessä oli tahaton teko, pojan oma paha olo purkautui noin jostain syystä. Ymmärsin tämän, kun kerran vietimme aikaa mieheni 11-vuotiaan veljen kanssa (pari viikkoa) ja poika ahdistui toisen lapsen seurassa (11-vuotiaalla ADHD, ja lisäksi pomotti kovasti poikaamme). Pissailu loppui välittömästi, kun 11-vuotias lähti kotiinsa.
Jälkikäteen epäilen, että myös muille pissailukausille oli jokin selitys, jota en aikanaan havainnut. Poika oli ehkä ahdistunut, jos kotona tavallista enemmän riitoja, minä väsyneempi tai stressaantuneempi tms.
Nyt poika on jo 4 v, eikä tee tuollaista vaikka mikä ahdistaisi. Tästä jäi kuitenkin sellainen opetus minulle, että pyrin ratkaisemaan pojan oireilua yleensä etsimällä ahdistuksen syitä, enkä rankaisemalla ja kitkemällä epätoivottua käytöstä. Usein saa katsoa peiliin, jos pojalla hankalampi kausi.... Kun korjaa omaa käytöstä, se heijastuu yleensä lapseen. Näin siis meillä, en tiedä kuinka muilla.
Tosi outoja vastauksia noi rankaisuehdotukset. Nykyäänhän näissä kasvatussysteemeissä ajatellaan, että kiittäminen toimii yhtä hyvin kuin rankaisukin, ja lisäksi kiittäminen ei nujerra lapsen itsetuntoa, minkä rangaistus taas tekee. Lapsi kaipaa äitiään ja huomiota äidiltä, ja mitä tekee äiti: laittaa lapsen arestiin! Miettikääpä miltä lapsesta silloin tuntuu.
Meillä oli matolle pissimistä tuossa kolmen vuoden paikkeilla. Katsoin ensin, meneekö se itsestään ohi. Mutta kun vaihe alkoi vain kestää ja kestää, niin otettiin tarrataulukko käyttöön. Ja sen jälkeen ei ollut potalle menon kanssa ongelmia.
Ja eihän sitä mattoa nyt hyvä ihme joka ikisen pissan jälkeen tarvitse pestä. Imukykyisellä harsolla tai muulla pissa lähtee matosta melkein kuivaksi, ja sitten kun potalla käynti sujuu, niin kaikki matot voi pestä kerralla, kun vahinkoja ei enää käy.
meillä. Antoi vastauksen, että " mä leikin, että tää matto/tuoli/nurkka on vessa" mihin sitten pissasikin. Joskus myös kakkasi. Meni onneksi muutamassa viikossa ohi. Mikä lie kokeilu juttu :D
oli kyllä nuorempi kuin poikasi. Teki ihan tahallaan. Pistin jäähylle vähäksi aikaa aina kun oli pissannut tahallaan matolle. Tapa jäi onneksi aika pian pois, mutta raivostuttavaa oli. Eniten tällaista tapahtui tilanteessa, jossa huomio ei keskittynyt esikoiseen (tyttöön) vaan esim. imetin vauvaa. Selvää huomionhakuisuutta. Onneksi mustasukkaisuus helpotti ja nyt lapset ovat mitä parhaimmat kaverukset :)