Suurin osa porukasta luulee, että lähärit pesee vaan perseitä vanhusten hoitolaitoksissa?
Niinkö on? Varmaan ne, jotka eivät tiedä koulutuksesta hevon paskaakaan. Itse olen käynyt lukion alle ja se koulu oli paljon iisimpi kuin lähihoitsukoulutus. Olisin voinut suunnata akateemisiin opinahjoihinkin niin halutessani, mutta halusin ihmisläheiselle alalle. Sairaanhoitajan ja lähihoitajan tehtävissä on hyvin vähän eroa tänä päivänä.
Kommentit (17)
Olet käynyt lukion alle? :D Vaikutat fiksulta.
Minä teen tuota otsikossa mainitsemaasi työtä, mutten puhu siitä kuten sinä, vaikkei ole edes sinun koulutustasi "alla".
Minä pesen ja hoidan vastasyntyneitä sairaalan neonatologisella osastolla. Olen toki vanhuksiakin hoitanut muissa työpaikoissa, mutta valinnanvaraa on aika paljon työpaikkojen suhteen.
T. Lähihoitaja
Noh, lh:n ja sh:n töissä on se ero, että sh voi työskennellä erikoissairaanhoidossa erilaisilla vuodeosastoilla, tmp-osastoilla, tehoilla, leikkurissa, poliklinikoilla jne. Lh:lle on hyvin vähän työpaikkoja näissä ja koko ajan vähemmän. Toki siellä vanhainkodilla voi pestä pyllyjä molemmilla nimikkeillä.
Ei kaikki lähihoitajat työskentele sairaaloissa.
Päiväkodeissa lähihoitajat työskentelee lastenhoitajina, joten on mahdollisuus päästä pesemään myös pikkulasten kakkapyllyjä :D
Oikeesti, lähihoitaja voi tehdä hyvin monenlaista muutakin, riippuen, mihin suuntautuu ja valmistuttuaan hakeutuu. Sairaanhoitajan koulutus on kyllä vaativampi ja sh myös tekee sairaaloissa vastuullisempia toimenpiteitä kuin lähihoitaja.
Jotkut taas luulee, että hoitajat antavat käsi- ja poskihoitoja miespotilaille.
Lähihoitajan koulutus on hoitoalan koulutuksista laajin, koska sisältää sekä sosiaali- että terveyspuolen. Vähintäänkin yhtä vaativa kuin sairaanhoitajan koulutus johtuen siitä, että lyhyessä ajassa pitää oppia niin paljon. Lähihoitajille on hyvin paljon erilaisia mahdollisuuksia työpaikoiksi.
Itse olen lähärinä vanhuspuolella.
Nykyään sh:n ja lh:n työnkuvat ovat entistä lähempänä toisiaan.
Minä lähihoitajana esim. käyn lääkärinkierroksella (keskustelen lääkärin kanssa asukkaiden oireista, voinnista ja lääkityksistä sekä niiden muutoksista), teen lääketilauksia apteekkiin, pistän insuliinien ym. ihonalaispistosten lisäksi myös pistokset lihaksiin, käyn asukkaan ja tämän omaisten kanssa hoitoneuvottelut... lisäksi pidän viriketoimintatuokioita, ulkoilutan, saunotan, laitan papiljotit päähän, jaan ruokaa, syötän, teen voileipiä,vaihdan avannepussit, teen haavanhoitoa... ja toki aamu- ja iltapesut, avustan vaatteidenvaihdossa, pyyhin niitä perseitä ja värkkejä myös, petaan pedit, vien roskat ja pyykit.
Mukavaa ja ihmisläheistä työtä, parasta on asukkaiden vilpitön, ylitsevuotava kiitollisuus ja kun he halaavat ja kertovat kuinka olet heille tärkeä ja ovat odottaneet, että tulet taas töihin esim. vapaapäiviltäsi.
Toki on toisenlaisiakin asukkaita, usein muistisairauden vuoksi aggressiivisia ja harhaisia, minuakin on potkaistu, lyöty nyrkillä tai millä tahansa mitä käteen on sattunut, läimäytetty avokämmenellä naamaan, vedetty hiuksista, purtu, syljetty, ehdoteltu sopimattomia, huudettu, uhattu tappaa, hakata ja kuristaa, heitetty arvaamatta esim. mukilla kohti...
Hoitajia vähennetään koko ajan. Ennen (5 vuotta sitten) meitäkin oli aamuvuoroissa jopa 4, kun asukkaita oli 13-15. Nyt meitä on enää kaksi hoitajaa aamussa, ja asukkaat ihan yhtä haastavia.
En luule, mutta perseiden peseminen on ikävä osa työtä, jota ei pysty välttämään edes opiskeluaikoina. Vaipanvaihdot, vessatukset ja kylvetykset ovat kyllä raskaita. Samoin pukeminen ja ruokkiminen. Lääkkeiden jakaminen on kevyttä, samoin insullinin antaminen sekä haavahoidot ja raportit. Tiedän siis työn laadun, mutta en pidä lähihoitajan työstä, koska pieni palkka ja epämiellyttävä työympäristö potentiaalisesti purevine vanhuksineen ja likaisella piikillä uhkaavine narkkareineen, puhumattakaan tyytymättömistä omaisista ja minimaaliselle hoidolle jääneistä potilaista.
Foibessa ei tehdä muuta kuin pestään ne pyllyt hutaisemalla. Siivous ja kanojen hoito on tärkeämpää, kuin vanhusten. Eipä siivouksen ja elukoiden hoidon jälkeen jää aikaakaan muuhun. Moppi on tärkein väline. Viis muusta.
Tietoa on runsaasti saatavissa, koska työnsä jättäneitä lähihoitajia on paljon ja uusia täytyy siksi kouluttaa paljon. Työtehtäviään ei pääse valikoimaan ja työ onkin enimmäkseen tylsää perusavustamista. Muutama vuosi menee, mutta kauemmin ei tahdo kuluttaa aikaansa lähihoitajana. Sairaanhoitajaksi ei kannata jatkaa, vaan parasta on vaihtaa alaa.
Mitä väliä mitä muut luulee.
T. lähihoitaja lasten päiväkerhossa, en edes muista koska viimeksi olisin pyllyjä töissä pessyt. Ehkä 8 vuotta sitten?
Lukion käyneenä en tosiaan menis lähihoitajakouluun. Aliarvostettu pienipalkkainen homma.
Amk sh ei voi edes verrata ammattuopisto lähäriin. Lähäriksi pääsee kuka vaan mt-potilas. Nähty on.
Mulla on samat koulut käytynä, lukio ja sen jälkeen lähihoitaja yo-pohjaisena eli meni 2v.