Kaikkea on nähty; eilen näin lapsuuden aikaisen ystävän pienen vauvansa kanssa

Mulla kaksi poikaa ja puen heidät aina sävy sävyyn. Meidän vaunut olivat aikoinaan mun vaatetuksen kanssa sävysävyyn ;))))

:D

kukin tyylillään...

jonka halusit jakaa meidän kanssamme täällä, että mahdollisimman moni av-juntti sen omalle penskalleen kopioisi.



Katkera akka!

Ystäväsi haluaa nauttia lapsestaan myös tällaisella pienellä, naisellisella tavalla. Se hänelle suotakoon ja pistetään idea kiertoon...



Omien lapsieni vauva-aika oli kohdallani toisenlainen ja näin jälkikäteen ajateltuna se vähän harmittaa. Olen Halki, Poikki ja Pinoon-ihminen; minulle riitti se, että lastenvaatteet olivat puhtaat ja ehjät, visuaalisuuteen ei todellakaan tullut kiinnitettyä huomioita. En tiedä, mistä se johtui, vauvojen syntymän aikoihin perheessäämme koettiin kriisi ja toinenkin, mihinkään ylimääräiseen ei riittänyt energiaa. Nyt valokuvista voikin ihastella monenkirjavia, kummallisia ja pelottaviakin asuyhdistelmiä...



Ikääntymisen myötä olen muutenkin pehmentynyt visuualisen mielihyvän suhteen. Ennen minulle kelpasi melkein mikä tahansa tavara kotiin, mikäli se oli järkevä, ehjä ja siisti. Pidin tuhlaamisena ja turhamaisuutena kauneuteen sijoittamista. Vaan nytpä kaikki on toisin: Elämä on Lyhyt, joten jos jokin kaunis vaate tai esine lisää elämäni laatua, sijoitan siihen jos vain suinkin mahdollista!

Minä tosin en olisi voinut värjätä mitään vauvan vaatteita, olisin pelännyt kuollakseni, että saa jonkun tappavan taudin väriaineista.

enkä pidä itseäni mitenkään turhamaisena. Lapsikaan ei ole ensimmäinen.

Kun olisikin aikaa tuollaiseen : )

Kai s eon jokaisen oma asia värjääkö niitä vai ei? Pitäiskö kaikkien kulkea kuolankeltaisissa räteissä?

Vierailija:

jolla ikää 2kk, nukkui vaunuissa joissa oli vaalean punainen sideharsoliina, sanoin että oi kun ihanan värinen liina. äiti sanoi värjänneensä eri värisiksi liinaa riippuen mihin vatteisiin pieni May Saga sitten puetaan, sävy sävyyn