Hylkivä käytös
Oltiin työkaverin kanssa toosi hyvissä väleissä vielä pari vuotta sitten, naurettiin, hymyiltiin ja pidettiin hauskaa työajalla. Olin melkein pyytämässä häntä uloskin, mutta peräännyin koska ennen sitä hänen käytöksensä muuttui.
hän palasi kesälomiltaan ja hän oli muuttunut. Kaikki tuntui vaikealta ja teennäiseltä, myös ilkeitä kommentteja sain osakseni vaikken mielestäni yhtään ole niistä ansainnut. Sain tietooni myöhemmin, että hänelle tosi tärkeä paras kaveri oli saanut kosinnan kesäloman aikana... Voiko tuollainen muka jotenkin muuttaa naista nin, ettei halua enää ketään lähellensä?
Kommentit (4)
Häät on mennyt jo, mutta käytöksensä on jäänyt. En saa hänelle sanottua enää edes hyvää huomenta, kun pelkään että hän ei sano minulle mitään takaisin.
Aina voi sanoa hyvää huomenta, vaikka toinen ei vastaisi. Hänen moka ja hänelle noloa, jos ei vastaa.
Onhan se mahdollista, että on katkeran kateellinen kaverilleen, mikä vaikuttaa käytökseen, mutta ihan hyvin voi olla jotain muutakin, vaikka sairastunut vakavasti tai mitä hyvänsä. Mistä minä tietäisin.
Mutta kokisitko sinä tuollaisen hyvää huomenta hokeman vastenmielisenä? Koska tuntuu että parasta olisi että olisin vain näkymättömän hiljaa ja unohtaisin kaiken hauskan mitä meillä oli... mutta se tuntuu vielä enemmän väärältä. Haluaisin hänet takaisin sellaisena kuin opin hänet tuntemaan, mutta tuo lienee enää vain toiveajattelua.
En häntä saane enää takaisin, mutta haluaisin ymmärtää miksi. :(
Työkaverihan joutuu nyt sitten sinne häihin noloon vanhanpiian rooliin, jolta kaikki kyselevät että koskas sinun häitä tanssitaan. Ja hän on kauhukseen tajunnut, että ap on ainoa mahdollinen seuralainen häihin. Ja jos ap ei ole yhtä komea kuin kaverin mies, tuntee työkaveri itsensä noloksi luuseriksi.
Erityisen kamala tilanne työkaverille, jos hän on aina ajatellut olevansa kaveriporukan kaunein.