Lue keskustelun säännöt.
Mitähän siinä tapauksessa tehtäisiin jos oikeasti nuori tulisi raskaaksi ja (iso)vanhemmat eivät alkaisi passaamaan vauvaa
29.07.2018 |
Tämä tuli mieleen, kun oma perheeni on sellainen. Itse asun omillani ja olen avioliitossa. Vanhempani ovat vanhoja ja heidän iltatähtensä on nykyään 13v, joka kovasti hengaa poikien kanssa. Meillä olisi tuo tilanne perheessä jos pikkusisko tulisi raskaaksi. Vanhempamme eivät ikinä alkaisi pyörittää mitään vauva-arkea ja tekisivät kaikkensa saadakseen pikkusiskon tekemään abortin. Tukisiko yhteiskunta tuollaista 13-14-vuotiasta muuttamaan omilleen elämään pahimmillaan yh-arkea vai mitähän yhteiskunta suosittelisi tekemään vauvan kanssa?
Onko kenelläkään tietoa? Yleensä nuo teiniraskaudet tuntuvat menevän aina samalla kaavalla, että isovanhemmat hoitaa. Mitä sitten jos ne eivät annakaan vauvan kanssa pätkääkään apua ja pahimmillaan vielä potkisivat lapsensakin ulos, koska eivät vanhoilla päivillään jaksa kuunnella vauvan itkuja?
Kommentit (7)
Tyttö menisi ensikotiin aluksi, ja saisi paljon tukea lastensuojelusta. Tosin lapsi hyvin todennäköisesti otettaisiin huostaan, harva 13-14-vuotias pärjäisi yksin lapsen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen omat lapseni hoitanut, en elätä enkä kasvata lisäksi lapsenlapsia.
En tiedä. Voiko jossain ensikodissa sitten elellä pidempään.
Mutta eikö sitä pikkusiskoa sitten saada kuriin?
Riippuu kovasti siitä, millainen tukiverkko teinivanhemmilla on muutoin. Jo henkinen tuki ja rohkaisu ja myötäeläminen , että asioilla on tapana järjestyä on parempi kuin teininä lastaan odottavan enempi vähempi suorasukainen painostaminen abortiin tai toteamukset hyvin ilkeästi ja väeksyvästi, että voi, voi ei sinusta ikinä voi tulla mitään kunnollista tai hyvää ja tuleva lapsikin on mitä ja kaikkea kamalaa ja kauheaa.... Tai teinien hylkääminen kokonaan oman onnensa ja kohtalonsa nojaan ja kieltäyymällä olemasta missään tekemisissä, edes puheissa tai kirjallisesti teinin tai teinien kanssa. Ja lopuksi ei se lapsen saaminen ole aina helppoa ja vaivatonta silloinkaan kun ikää on jo hyvin paljon ja tulevat isovanhemmat ovat jolleivat jo kuolleet niin ainakin sillä rajalla. Ja lähipiiristä puuttuu (suunnilleen omanikäistä) vertaistukea ja myötäeläjää..
Tyttö todennäköisesti ohjattaisiin ensi- ja turvakotiin opettelemaan vauva-arkea ja sieltä muutaman kuukauden asumisen jälkeen sosiaalitoimen kautta tukiasuntoon. Lastensuojelu olisi varmaan mukana sosiaalityöntekijöiden ja perhetyön voimin, sit on myös näitä tukiperheitä yms. Tiedän yhden tapauksen, missä 14-15-vuotiaana lapsen saanut tyttö asui sijaisperheessä tyttärensä kanssa. Hänet (lapsen äiti) oli tosin jo ennestään otettu huostaan tai sijoitettu.
Mä itse tulin raskaaksi 16-vuotiaana ja sain tyttären 17-vuotiaana, en kylläkään ole yksinhuoltaja tai eronnut lapsen isästä. Meillä ei ole "isovanhemmat hyysänneet", hoidamme itse lapsemme eikä tytär muutenkaan viihdy hoidossa. Kerran tohdittiin antaa peräti kolmeksi tunniksi 1,5-vuotias hoitoon, parisuhteen kannalta olis kieltämättä kiva olla välillä ihan vain kaksistaankin miehen kanssa.
Rahallista tukea ollaan saatu jossain määrin puhtaasta vanhempiemme aloitteesta (saatiin esim joululahjaksi turvaistuin), mutta saadaan kyllä kaikki kulut katettua itsekin ja tullaan hyvin toimeen. Mies käy töissä ja mun on tarkoitus lähteä opiskelemaan ensivuonna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun sisko lähti ensi- ja turvakotiin. Oli just täyttänyt 15, kun synnytti. Sieltä siirtyi tuetun asumisen asuntoon ja sossut kävi aluksi pari kertaa viikossa katsomassa miten menee. Kun poikaystävä täytti 18 ja pääsi omaan kämppään sisko muutti sinne. Mun vanhemmat siis päättivät, että he elättävät vain oman lapsensa ja siskon vain pitää keksiä miten lapsestaan huolehtii, koska itse raskaaksi hankkiutui ja heiltä ei ole tulossa apua.
En alkaisi hoitamaan teinin vahinkolasta. Joko abortti tai sitten hoitaa ja maksaa lapsensa elätyksen itse.