Määrääkö mies?
Ärsyttäiskö teitä jos (meillä on yksi pieni lapsi) joka kerta kun mies menee lapsen kanssa johonkin niin mies sanoo ”voit mennä pihalle ottamaan aurinkoa” ”voit kuunnella äänikirjaa” jne.
Ja asiasta olen sanonut monta kertaa että kiitos mutta päätän itse mitä teen.
Ja joo, saa toki ehdottaa mutta joka helvetin kerta niin alkaa vähän ärsyttää.
Ja kun sanoin etten tarvitse ohjeita, kysyn jos tarvitsen apua niin sitten mies sanoo että minulla on ongelma kun ei saa auttaa.
Ja toinen kysymys.
Lähtisikö miehesi ulkoimailla mukaan jos pieni lapsenne joutuisi pieneen leikkaukseen?
Miehellä oli snorklausretki varattuna kavereiden kanssa mutta päätti sentään tulla minun ja lapsen mukaan sairaalaan leikkaukseen, mutta oli sitä mieltä että hän oli erityinen koska useimmat miehet varmasti olisivat lähteneet snorkaamaan.
Itse ainakin toivon että kyllä useimmat miehet lähtisivät sairaalaan.
Kommentit (13)
Mulla on tollanen mies, aina olis kertomassa mitä voisin tehdä ja ihmettelee kun ei ehdotukset kelpaa. Ei tajua että valitsen kyllä itse mitä teen. Ihme hommaa, mun miehellä ainakin kotoaan tulee toi, siellä
äiti kertoo mieheelleen mitä tehdään ja milloin. Koittaa varmaan käskyttää mua nyt meidän kotona.
Pyytämättä annetut neuvot ja ohjeet ärsyttävät. Osaan kysyä, jos neuvoja tarvitsen.
Tuota jälkimmäistä asiaa en nyt ymmärtänyt. Oliko miehellä siis varattu ja maksettu ulkomaan reissu, jonka hän perui lapsen pienen leikkauksen vuoksi? Kun oma eskari-ikäinen lapsi joutui nielurisojen poistoon, ei mies tullut sinne mukaan vaan minä olin lapsen kanssa yötä sairaalassa. Mies olisi matkalleen päässyt, mutta mistään extempore-mökkiviikosta kavereitten kanssa en olisi tykännyt.
Mulla on myös tuollainen komenteleva mies.
Jotain jaksan kuunnella mutta sitten pitkän työpäivän ja lastenhoidon jälkeen rojahdan sohvalle ja mies tokaisee että läheppä lenkille ettei perse ala roikkumaan ( k 22) niin se on liikaa.
Mä en oo mikään esine
Oltiin siis kaikki ulkomailla silloin, ja siellä tuli äkillinen tarve pienelle leikkaukselle nukutuksessa juuri samana aamuna kun miehellä olis ollu snorklausreissu (yhden päivän) mutta hyvää hyvyyttää jätti väliin vaikka useimmat miehet ei kuulemma olisi.
Itse kyllä olen sitä mieltä että kai aika moni tulisi mukaan sairaalaan.
Ja lisätään nyt vielä että toki aina ehdottaa saa ja antaa ajatuksia mutta jos joka kerta mies sanoo mitä voisin tehdä omalla ajallani. Tai jos menen salille niin mies ehdottaa siitäkin että mitä voisin tehdä. Ja joka kerta. Ja vaikka sille on sanonut että kysyn jos tarvitsen apua muuten ei kannata ehdottaa. Ja tosiaan tosta sitten se menikin siihen että mussa on vikaa kun ei saa joka kerta kertoa mitä mun pitäisi tehdä.
Musta mies on vähän terapian tarpeessa.
Ja meidän lapsi oli 2-vuotias kun mies jalosti jätti snorklaukseen väliin ja tuli sairaalaan mikä oli ihan hyvä kun piti melkein kaksi tuntia soittaa vakuutuksiin ja lähetellä lentotietoja sähköpostilla sairaalan vakuutustyypeille. Eli yksin en siis oikein olisi pärjännytkään koska lapsi oli kipeä ja itkuinen, väsynyt ja nälkäinen (ei saanut syödä) ja jos puhuin puhelimessa huusi kuin syötävä.
Vaimoni esitti vakavalla naamalla että minä määrään että mitä ruokaa saa tehdä? Huh huh!
Hän kysyy esim.että tekeekö hän pannukakkua? Sanon että älä tee! Hän tulkitsee tämän että määrään häntä ja sanon viimeisen sanan:)
Joo mulle on tuttua toi sillein, että kun mies lähtee jollekkin retkelle tai matkalle tai konserttiin ym. niin se kertoo lähtiessään: "sä voisit nyt laittaa sen vaatehuoneen kuntoon kun mä oon poissa!" Tai "nyt kun sullakin on aikaa, niin pitäiskö toi terassi öljytä. Mä voin hakee sulle välineet. Saat rauhassa tehdä kun en oo sua häiritsemässä"
Mies lähtee lomailemaan kavereiden kanssa asuntoautolla pariksi viikoksi ja mun pitäis huoltomaalata talo, öljytä terassit, pestä ikkunat, suursiivota... Sitten se oikeasti ihmettelee kun en ollutkaan tehnyt mitään vaikka välineetkin oli valmiina.
Naiset tykkää, kun niitä vähän määräilee.
Sinkkumies
Mieheni sai minut lopettamaan yhden harrastuksen patistamalla sinne koko ajan. Hän siis toivoisi minun harrastavan sitä paitsi itsekseni myös hänen kanssaan, mutta ärsyynnyin jatkuvasta kehottelusta niin, etten viitsi ollenkaan. Ehkä vielä eroan ja aloitan sen uudestaan itsekseni.
Jotkut ovat oppineet tuollaisen puhetyylin kotoaan. Aina kun toisilla on hieman vapaata aikaa, pitää ikään kuin ehdottaa jotain, esim. "tehän voitte nyt lähteä vaikka metsään katsomaan, ovatko mustikat kypsyneet". Tämä ei ole käskyttämistä vaan pikemmin ehdotus, että olette nyt vapaat lähtemään tekemään jotain mielekästä ja tässä teille yksi ehdotus. Ei siihen ole mikään pakko tarttua. Minulla on sukulaisia, jotka puhuvat noin ja se on ärsyttävää, vaikka omasta mielestään ovat varmaan vain kohteliaita. Itse vastaan vaikkapa näin: "Kiitos ehdotuksesta, mutta taidanpa nyt ihan vain maata tässä teidän mukavalla sohvallanne ja ottaa päivänokoset."
En kyllä ymmärrä, miksi sovittu ja varattu matka pitäisi peruuttaa lapsen lääkäri/sairaalakäynnin takia, kun kyse ei ole elämästä ja kuolemasta.
Kyllä mun mielestä ainakin jos lapsi joutuu leikkaukseen niin sinne lähtee koko perhe jos on vain yksi lapsi.
Ja ensimmäiseen kysymykseen, jos mun mies koko ajan koittais sanoa mitä teen niin ärsyttäis todella paljon. Mitä se sille kuuluu miten aikas vietät!