Pitäisi uskaltaa hakea apua paniikkikohtauksiin
Olen 16v tyttö ja aloitan pian lukion. Ongelmani on paniikkikohtaukset, joita saan usein sosiaalisissa tilanteissa. Tätä vaivaa on jatkunut jo vuosia, mutta nyt olen päättänyt edes yrittää hankkia apua, koska pelkään tämän vieä syrjäyttävän minut tai haittaavan opintojani. Nyt tuntuu siltä, ettei rohkeuteni riitä, enkä millään uskaltaisi soittaa psykologille tai kuraattorille ja ottaa yhteyttä. Mikä neuvoksi?
Kommentit (7)
Kannattaa haastaa se päälle yrittävä paniikkikohtaus, silleen vihaisesti että no tule vaan, iske oikein kunnolla! Se auttaa.
terv. 2 vuotta paniikkikohtauksia ja nyt ne ovat pysyneet pois
Eihän lääkärit näistä mitään ymmärrä, pitää tietää mitä molekyylitasolla tapahtuu, sekä syy-seuraussuhteet (kausaliteetti), sekä taudin etiologia. Eivät lääkärit edes tiedä miten lääkkeet toimivat,joten siinä jää suunnilleen kaikki epäselväksi. Luonnollista on olettaa että paniikkihäiriö aiheutuu jostakin hermoston infektiosta. Ja tarkalleen ottaen mikä osa hermostoa? Koska paniikkihäiriötä ei itse pysty hallitsemaan, niin kyseessä on autonominen hermosto,ja tarkalleen ottaen parasympaattinen osa, ja tärkein osa siitä on vagushermo.
Koska vagushermo liittyy runkoineen myös suoleen, jossa runsaasti mikrobeja, voivat mikrobit infektioida vagushermoa, joka sitten johtaa parasympaattisen hermoston vajaatoimintaan /virheelliseen toimintaan (syy-seuraussuhteet).
Molekyylitasolla, monissa taudissa voidaan havaita proteiinikertymiä solujen ulkopuolisessa tilassa (esim. beta-amyloidi, alfa-synukleiINi),ja näitä kun on testattu, niin ne proteiinit ovat itseasiassa antimikrobiaalisia peptidejä,eli tuhoavat mikrobeja. Todennäköisesti immuunipuolustuksesta peräisin, ja merkki siitä että tilanne on karannut käsistä, eli liikaa mikrobeja. Nämä proteiinikertymät ovat myös myrkyllisiä hermostolle.
Suosittelen mikrobilääkkeitä lääkärien määrääminen nappien sijaan. Ja ravintolisiä.
syvähengitys auttaa rauhoittamaan keskushermostoa
Voi mitä vastauksia! Hienoa että olet päättänyt hakea apua! Ota yhteyttä siihen henkilöön, johon se on helpointa (esim. kouluterveydenhoitaja). Hän ohjaa sinut sitten eteenpäin. Tsemppiä sulle!!
Ehkä se kouluterveydenhoitaja ja lääkäri olisivat kuitenkin oikea osoite alkuun. Itselälni oli sama ongelma, ja sain toimivan lääkityksen ongelmaan, joka ratkaisi ongelmat ilman mitään psykologeja. Käytin johonkin 25-vuotiaaksi asti lääkitystä, sen jälkeen lopetin eikä paniikkihäiriö enää vaivannut.