Voiko manipuloiva ja sosiaalinen henkilö olla autistinen?

Tietysti voi. Ihmisiä on erilaisia, niinkuin on autismin muotojakin. Älä silti poissulje sitä vaihtoehtoa, että hän valehtelee.

Vaikuttaa siltä, että hän yrittää selittää ne tunnekylmät ja manipuloivat piirteensä sillä "autismillaan". Eikös kuitenkin yleensä ole niin, että kaikkein älykkäimmätkin autistit ole jotenkin haavoittuvia ja heikkoja sosiaalisesti sekä melko kyvyttömiä manipuloimiseem ja valehteluun? Se tuttavani ei ole sellainen, vaan hän on vahvoilla sekä hyvin tarkkanäköinen ja tiedostava sosiaalisissa tilanteissa.

Siis hän ei välttämättä suoranaisesti valehtele, mutta kertoo muunneltua ja valikoitua totuutta henkilöstä riippuen sekä haluaa itse olla se tilanteen "stara" ja kasvokkain mielinkielin jotain ihmistä kohtaan, vaikkei oikeasti pitäisi pätkääkään kyseisestä ihmisestä ja puhuisi siitä selän takana vitsaillen ja naureskellen.

Tiedän, että hän puhuu minustakin selän takana ikävästi, mutta minua se ei enää edes haittaa. En vain käsitä sitä manipulointia, kun luulin hänen olevan aidosti rehellinen ja suorapuheinen.

Itse sovin tuohon kuvaukseen hovia ja manipulointia lukuunottamatra ja minua on epäilty myös autistiseksi, jota en kuitenkaan virallusesti ole, eli kyllä, autistisuutta ilman varsinaista autismin kirjon häiriötä voi olla muittenkin outojen piirteiden yhteydessä.

Jos kyseessä on nelikymppinen nainen, niin menee ihan hormonitasapainon vaihteluihin ja menopaussin piilkiin.

Vierailija kirjoitti:

Tietysti voi. Ihmisiä on erilaisia, niinkuin on autismin muotojakin. Älä silti poissulje sitä vaihtoehtoa, että hän valehtelee.

Mielestäni vaikuttaa siltä aivan raadollisesti, että hän haluaa olla erityinen ja erikoinen ja se on itseisarvo koko jutussa. Hän ei halua olla tavallinen (on myöntänyt sen itsekin) ja kokee tavallisuuden loukkauksena melkeinpä.

Itselläni saattaa olla oikeastikin autistisia piirteitä, enkä osaa manipuloida ja mä todellakin haluaisin osata olla tavallinen, koska tiedän sen tuskan, kun ei osaa olla sosiaalisissa tilanteissa ja ihmisten seurassa. Mä en haluaisi olla "erilainen", vaan minulle se on taakka, jota en oikein kykene hallitsemaan. Tuntuu oudolta, että joku haluaisi tahallaan olla sellainen, vaikka oikeasti on sosiaalisessa mielessä taitava.

Mä olen hänelle sanonut, että haluan oppia olemaan siten, että olisin miellyttävää seuraa ja mahdollisimman tavallinen sosiaalisessa mielessä. Hänen mielestään se on heikkouden merkki, että yrittää sopeutua vallitsevaan ympäristöön ja mun pitäisi vain korostaa niitä outoja piirteitäni tai olen jotenkin "petturi".

Helppohan hänen on sellaista sanoa, kun hänellä on se asia kontrollissa, toisin kuin esim. mulla. Hänellä on kyvyt olla tavallinen ja vahvoilla sosiaalisissa tilanteissa, mutta tahallisen erikoisuudentavoittelun ja itsekkyyden selittelemiseksi haluaa vain käyttäytyä huonosti.

Vierailija kirjoitti:

Itse sovin tuohon kuvaukseen hovia ja manipulointia lukuunottamatra ja minua on epäilty myös autistiseksi, jota en kuitenkaan virallusesti ole, eli kyllä, autistisuutta ilman varsinaista autismin kirjon häiriötä voi olla muittenkin outojen piirteiden yhteydessä.

Voi hänessä olla niitä piirteitä, mutta hassua, kun ison tuttavapiirin sosiaalisin ja sosiaalisesti taitavin väittää olevansa autisti. Ja siis henkilö, joka _ei_ ole lainkaan kömpelö sosiaalisesti ja jolla ei ole normaalista poikkeavia kiinnostuksenkohteita tai sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteita.

Tulee mieleen, että joku aivan muu juttu selittäisi ne hänen vaikeutensa paremmin (ja ne vaikeudet eivät ola sosiaalisia ongelmia, vaan elämänhallintaan yleisemmin liittyviä). Autistisinta hänessä on ne hänen ympärillään olevat ihmiset (joista osa tosiaan voi olla sillä kirjolla), mutta hän kerää ympärilleen ne itseään vähän kömpelömmät ressukat lähinnä. Käsittääkseni autistinen ei ole niin sosiaalisesti orientoitunut ja taitava millään mittarilla, kun siis ei se ole edes mikään mahdollinen erityinen kiinnostuksenkohteensakaan ja hänellä on tosiaan aina ollut seuraa ja kavereita, koko elämänsä ajan.

Nimenomaan käytöksen muuttaminen ympäristön ja ihmisten mukaan on taito joka autistisilta henkilöiltä puuttuu. Autistisilla henkilöillä on usein vaikeaa mukauttaa käyttäytymistään koska heidän sosiaalinen käyttäytyminen on "ulkoa opittua" eikä heillä ole sen mukauttamiseen tarvittavaa joustavuutta ja kykyä lukea ihmisiä ja tilanteita. He eivät myöskään ymmärrä miksi käytöstään tarvitsisi mukauttaa, koska kyky ymmärtää muiden ihmisten odotuksia on puutteellinen.

Kyseessä on persoonallisuushäiriöinen ihminen eikä  tuolla ole mitään tekemistä autismin kanssa.

Ehkä hän on vain kusipää. Omatekoinen diagnoosi oikeuttaa huonon käytöksen: "Minkä sille voi, minä olen tällainen, ei minulta voi vaatia tapojeni parantamista!"

Vierailija kirjoitti:

Ehkä hän on vain kusipää. Omatekoinen diagnoosi oikeuttaa huonon käytöksen: "Minkä sille voi, minä olen tällainen, ei minulta voi vaatia tapojeni parantamista!"

Ei, minä olen nainen ja siten aina pätevä kaikkeen, mihin perusyksilö muuten olisi pätevä lainkaan...

Vierailija kirjoitti:

Tietysti voi. Ihmisiä on erilaisia, niinkuin on autismin muotojakin. Älä silti poissulje sitä vaihtoehtoa, että hän valehtelee.

Ei se niin mene, että joka diagnoosiin sopii joka oire. 

Autisimin perusmääritelmään kuuluu juuri sosaalisten tilanteiden "sokeus". Autisti ei pysty muuttamaan käytöstään tietoisesti. 

Kai autismissa on nykyään jotain muodikasta: Ovathan tv-sarjatkin nykyään heitä täynnä, ainakin asperger-asteisia. On keksinyt tällaisen itsetehostuksen muodon siis. 

Vierailija kirjoitti:

Jos kyseessä on nelikymppinen nainen, niin menee ihan hormonitasapainon vaihteluihin ja menopaussin piilkiin.

Äärimmäisen harvinaista, että nelikymppisellä olisi menopaussi edes aluillaan. 

Lue, Jonne, ensin vaikka Terveyskirjaston sivuilta asiasta ennen kuin tulet tänne laukomaan idioottimaisuuksia. 

Hän on saattanut tehdä itsetutkiskelua ja huomannut käytöksessään poikkeavuuksia, mutta tehnyt väärän diagnoosin.