Kahden lapsen äiti Emilia suree lapsettomuuttaan iltalehdessä, joko luitte?

Kuka sinä olet kenenkään suruja arvostelemaan? Pidä ikävät ajatukset ihan vaan itselläsi.

Hyvää päivänjatkoa sinulle!

Ja blogissaan kirjoittanut monta kertaa kolmen vuoden sisällä, että ei todellakaan halua kolmatta lasta.

Huomionhakua on monenlaista.

Vierailija kirjoitti:

Kuka sinä olet kenenkään suruja arvostelemaan? Pidä ikävät ajatukset ihan vaan itselläsi.

Hyvää päivänjatkoa sinulle!

Et taida seurata kyseistä mammaa esimerkiksi bloginsa kautta. Tuo kolme vuotta yritystä kun on ihan lööperiä ainakin jos on uskominen hänen edellisiä kirjoituksiaan.

Jos on seurannut hänen blogiaan niin tossa lapsettomuudessa on huomattavasti kyseenalaistettavaa.. Vai että piti päästä ihan iltapskaankin itkemään.

Meillä oli jo toisen lapsen saamisessa ongelmia ja vielä ennemän kolmannen kanssa. Ymmärrän hyvin Emilian tunteen. Totta kai ymmärrän, että tunne olisi vielä voimakkaampi, jos ei olisi sitä ensimmäistäkään. Nyt pelasti se pieni toive, että asia ei ole  mahdoton, koska aikaisemminkin on onnistuttu. 

Saanko minäkin surra kun puoliso ei koskaan halunnut kuin kaksi lasta, minäkin olisin halunnut neljä?

Oikeasti eiköhän olisi aika hakeutua psykologille, jos kahden melko pienen lapsen äidin ajatukset joka päivä pyörivät kolmannen lapsen saamisessa. Siinähän menee lasten lapsuus äidin suriessa tyhjää syliä, jonka pitäisi olla kaiken järjen mukaan täysi.

Voi hyvää päivää...vai on yritetty noin pitkään. Ei sitten jutun tekijä viitsinyt tarkistaa asioita, lukea blogia.

No, julkisuutta hinnalla millä hyvänsä. Ihmettelen kovasti miten ihminen joka tietää kirjoittaneensa mm."että en vielä halua kolmatta" jne. ( näiden kolmen vuoden aikana), menee ip-lehden juttuun kertomaan en viitsi sanoa mitä..

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli jo toisen lapsen saamisessa ongelmia ja vielä ennemän kolmannen kanssa. Ymmärrän hyvin Emilian tunteen. Totta kai ymmärrän, että tunne olisi vielä voimakkaampi, jos ei olisi sitä ensimmäistäkään. Nyt pelasti se pieni toive, että asia ei ole  mahdoton, koska aikaisemminkin on onnistuttu. 

Et ole tainnut lukea kyseistä blogia? Ainakin txt vaikuttaa sille

Tää taitaa olla tätä 3 lapsen trendiä, pitää olla itselläkin kun muillakin on. Vaikka muuta puhutaan, niin suurperheiden ja varsinkin jätti-uusioperheiden määrä on kasvussa. Kaksikin lasta on jo liikaa nykymaailmassa, jestas en ymmärrä ihmisten itsekkyyttä! 

Kopioitu uutisen kommenteista, mutta tiivistää omatkin ajatukset hyvin.

"Itse olen lukenut Emilian blogia pitkään ja hänen avautumisensa kolmen vuoden raskautumisen yrittämisestä kyllä yllätti.

Tässä kolmen vuoden aikana hän on moneen kertaan sanonut, kuinka he eivät tällä hetkellä toivo perheenlisäystä. Kuitenkin koko ajan ollut yritys päällä?

Viime vuonna hän kertoi käyttävänsä varmoja päiviä ehkäisynä, koska tuntee ovulaationsa niin hyvin. Nyt hän sanoo, ettei ovulaatiota ole ollenkaan?

Vuonna 2016 bloggaja teki myös useamman jutun sarjan siitä, kuinka hän luovutti munasoluja. Miten hän on voinut luovuttaa munasoluja, jos on samaan aikaan kärsinyt lapsettomuudesta?

Kolmeen vuoteen on myös mahtunut nesteenpoistolääkityskuureja ja rankkaa biletystä ja alkoholin käyttöä. Nämäkin vähän ristiriidassa sen kanssa, että koko ajan kovasti on yritetty lasta.

Itseäni ei siis suututa se, että kahden lapsen äiti suree lapsettomuuttaan, vaan se, että jossain kohtaa blogissa lukijoille on valehdeltu. Joko näiden kolmen vuoden aikana, kun on puhuttu munasolujen luovutuksesta, varmoista päivistä ja ovulaation hyvin tuntemisesta tai nyt liioitellaan sitä, kuinka kauan kolmatta lasta on oikeasti yritetty."

Ei sitä surukorttia voi ihan missä vaan läiskästä. Ettäkö kaikki tekeminen on ok jos sitä suree? Mahtaa näistä kahdesta lapsesta tuntua ikävältä kun äiti on noin välinpitämätön lapsiinsa. Mikä näissä lapsissa on vikana kun ei riitä? Miksei voi jakaa rakkauttaan ja iloita näistä lapsista? Miksi tuntea surua asiasta jota ei ole olemassakaan?

Pistää kyllä vihaksi oikeasti lapsettomien vanhempien puolesta. Voi lapsiparat