Lue keskustelun säännöt.
Eino Leino: Nocturne 1903
06.07.2018 |
Ruislinnun laulu korvissani,
tähkäpäiden päällä täysi kuu;
kesä-yön on onni omanani,
kaskisavuun laaksot verhouu.
En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen.
Sulle laulan neiti, kesäheinä,
sydämeni suuri hiljaisuus,
uskontoni, soipa säveleinä,
tammenlehvä-seppel vehryt, uus.
En ma enää aja virvatulta,
onpa kädessäni onnen kulta;
pienentyy mun ympär' elon piiri;
aika seisoo, nukkuu tuuliviiri;
edessäni hämäräinen tie
tuntemattomahan tupaan vie.
Kommentit (2)
Toi on kappaleena niin ihana. Kyyneleet silmissä soitan sitä pianolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruisviskin maku suussani,
tähkäpäiden päällä täysi rähinä;
kesä-yön on Onni omanani,
kaskisavuun lihakset verhouu.
En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta hiusten tummuus mulle tuokaa,
Imaisu pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut polttelun ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen.
Sulle laulan poika, kesäheinä,
sydämeni suuri hiljaisuus,
uskomattomuuteni, soipa säveleinä,
Hamppu-seppel vehryt, uus.
En ma enää aja virvatulta,
onpa kädessäni onnen kulta;
pienentyy mun ympär' elon piiri;
aika seisoo, nukkuu konstaapeli;
edessäni hämäräinen tie
tuntemattomahan vankilaan vie