Ihminen joka ei pidä mistään eläimistä.

Olet ihan oikeassa. Ihmisissä jotka eivät pidä eläimistä on perustavaa laatua olevaa vikaa. Sellaisista ihmisistä kannattaa pysyä kaukana.

Ovat varmaan niitä ihmisiä jotka suhtautuvat epäluuloisesti kaikkiin. Miettivät eläimistäkin että mitähän tuokin minusta ajattelee.

Mä en välitä eläimistä.

En voi kuvitella että sellaisesta ihmisestä tulisi ystävääni tai puolisoani.

Vierailija kirjoitti:

Mä en välitä eläimistä.

Haluaisitko kertoa miksi? Vai etkö vain osaa kertoa syytä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en välitä eläimistä.

Haluaisitko kertoa miksi? Vai etkö vain osaa kertoa syytä?

En mä tiedä. Lapsuudenkodissani oli paljon eläimiä mm kissoja, koiria, possuja. Sitten nuorena aikuisena mulla oli kissoja. Enää ei ole eläimiä ollut varmaan 15v eikä se haittaa millään lailla.

En tykkää ihmisistä jotka ei tykkää eläimistä. Ne on jotenkin sievisteleviä, tunnekylmiä ja yleensä tylsiä. Ylisteriilejä.

Lapset jotka ei tykkää eläimistä on psykiatrisen avun tarpeessa.

Lapset jotka rääkkää eläimiä kuuluvat ikkunattomaan koppiin vedelle ja leivälle.

Minä en erityisemmin pidä eläimistä. Tykkään kyllä esim. eläinaiheisista dokumenteista ja katselen mielelläni eläimiä ulkona tai eläinpuistossa, mutta en yleensä halua koskea niihin eivätkä ne ole mielestäni söpöjä tms. Minusta eläimet tuntuvat jotenkin likaisilta ja ne haisevat usein pahalta. Lapsuudenkodissani ei ollut eläimiä, ei myöskään lapsuuskavereillani, joten olisiko kyse tottumattomuudesta ja arastelusta?

Mitenkäs ihminen, joka ei pidä urheilun katsomisesta? Ihminen, joka ei tykkää pelaamisesta? Ihminen, joka ei tykkää jazz-musiikin soittamisesta?

Ai että, siinä on sinulle eläytymistä loppukesäksi.

Tykkään eläimistä, lautasellani :)

Vierailija kirjoitti:

Mitenkäs ihminen, joka ei pidä urheilun katsomisesta? Ihminen, joka ei tykkää pelaamisesta? Ihminen, joka ei tykkää jazz-musiikin soittamisesta?

Ai että, siinä on sinulle eläytymistä loppukesäksi.

Eläinrakkaus on eri asia. Pelaamisesta tykkäävät ymmärtävät, että kaikki eivät pidä siitä. Eivät, vaikka ihmisellä luontaisesti on kilpailuviettiä sun muuta. Mutta eläinrakkaat, ne eivät voi ymmärtää muita. Eivät sitten millään.

Ai lemmikeistä vai eläimistä yleensä? Minä en pidä eläimistä sillä tavoin että en missään nimessä ottaisi mitään eläintä lemmikikseni. Rehellisesti sanottuna en ymmärrä ihmisiä jotka ottavat jonkun koiran ristikseen. Minusta on myös väärin pitää eläimiä omaksi huvikseen, vaikka lintuja tai jopa sitä koiraa jossain kerrostaloasunnossa yksin päivät

pitkät.

Mutta en missään nimessä vihaa eläimiä, mitään eläimiä, en edes sitä naapurin haukkuvaa koiraa (isäntä on eri juttu). Mitään elämää ei mielestäni saa vahingoittaa turhaan ja luonnonsuojelu ja siis eläintenkin on minulle tärkeää. En vain ole sellaista tyyppiä että tykkäisin lemmikeistä.

En erityisemmin tykkää eläimistä, mutta jos jollain on lemmikkejä niin sitten on, voin kyllä rapsuttaa mutta en hanki omaa tai hoida. Ei ole mitään traumaa tmv, olen muuten ihan normaali.

Minua taas vituttaa ne joiden elämä pyörii siinä lemmikkien ympärillä ja olettavat että kaikki ovat kiinnostuneita niiden asioista. En enää käy erään kaverini luona, kun on tuputtamassa syliin matelijoitaan koko ajan.

Pidän eläimistä, niin paljon, että en pidä siitä, että eläimiä pidetään lemmikkeinä. Monet erehtyvät luulemaan, että koska en halua lemmikkejä, (ja hiukan paheksun , joskin salaisesti, lemmikkiensä kanssa höösääviä) en pidä eläimistä.

Vierailija kirjoitti:

Mitenkäs ihminen, joka ei pidä urheilun katsomisesta? Ihminen, joka ei tykkää pelaamisesta? Ihminen, joka ei tykkää jazz-musiikin soittamisesta?

Ai että, siinä on sinulle eläytymistä loppukesäksi.

En seuraa koskaan mitään urheilua ja tietokilpailuissa kompastuisin urheilukysymyksiin.

Em. asiat ovat kuitenkin elottomia, toisinkuin eläimet, paitsi ehkä musiikki.

Mun anoppi ei eläimistä välitä, koiria tuntuu suorastaan inhoavan. Meillä oli aikanaan koira ja aina anopin tullessa kylään meni ovelle iloisesti vastaan. Koskaan ei kuitenkaan anoppi reagoinut koiran iloon millään lailla, ei rapsutellut tai muutenkaan siihen koskenut. Joskus kun koira leikki lapsemme kanssa ja sattui vaikka nuolaisemaan tätä kasvoista, anoppi suorastaan värisi inhosta.

En voi ymmärtää tätä koirien inhoamista, poikansa ja appiukko kuitenkin rakastavat esim koiria kovasti.

Tästä huolimatta anoppi kuitenkin ihana ihminen ja valmis auttamaan kaikkia ihmisiä.

Ei minulla ole mitään eläimiä vastaan. Pidän joistakin eläimistä ja myös lapsuudenkodissani oli lemmikkejä. En vain halua itselleni lemmikkiä. Olin ihan tyytyväinen, kun omat lapsenikaan eivät koskaan ottaneet lemmikin hankkimista puheeksi, nyt lapset ovat jo aikuisia. Jotenkin koen, että eläimestä olisi vaivaa ja etten osaisi olla sitä riittävästi hoivata ja rakastaa. En ole mikään tunteeton ihminen, päinvastoin, mutta en vain halua lemmikkiä. Mietin, että miksi, mutta tätä tunnetta onkin yllättävän vaikea sanoittaa.