Mikä on auttanut sinua pääsemään eroon turhista häpeän ja syyllisyyden tunteista?

Onko hyviä vinkkejä tähän?

Onko ollut jotain muutakin kuin pitkä terapia, mikä on auttanut jos on taipuvainen helposti syyllistymään?

Vierailija kirjoitti:

Onko ollut jotain muutakin kuin pitkä terapia, mikä on auttanut jos on taipuvainen helposti syyllistymään?

Olin tulossa sanomaan, että terapia. Jotkut saavat oivalluksia ihan muutamallakin käynnillä, mutta jos "vaiva" on paha, niin voi joutua vatvomaan terapiassa pidempäänkin, eikä silti ole takuuta, että olo helpottaa. Itse olen saanut pari vuotta terapiassa käytyäni jonkin verran helpotusta, mutta tuskailen tilanteita jälkikäteen edelleenkin, vaikken niin pahasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko ollut jotain muutakin kuin pitkä terapia, mikä on auttanut jos on taipuvainen helposti syyllistymään?

Olin tulossa sanomaan, että terapia. Jotkut saavat oivalluksia ihan muutamallakin käynnillä, mutta jos "vaiva" on paha, niin voi joutua vatvomaan terapiassa pidempäänkin, eikä silti ole takuuta, että olo helpottaa. Itse olen saanut pari vuotta terapiassa käytyäni jonkin verran helpotusta, mutta tuskailen tilanteita jälkikäteen edelleenkin, vaikken niin pahasti.

Millaisessa terapiassa olet käynyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko ollut jotain muutakin kuin pitkä terapia, mikä on auttanut jos on taipuvainen helposti syyllistymään?

Olin tulossa sanomaan, että terapia. Jotkut saavat oivalluksia ihan muutamallakin käynnillä, mutta jos "vaiva" on paha, niin voi joutua vatvomaan terapiassa pidempäänkin, eikä silti ole takuuta, että olo helpottaa. Itse olen saanut pari vuotta terapiassa käytyäni jonkin verran helpotusta, mutta tuskailen tilanteita jälkikäteen edelleenkin, vaikken niin pahasti.

Millaisessa terapiassa olet käynyt?

Kognitiivisessa psykoterapiassa. Ennen varsinaisen terapian alkua tapasin jonkin aikaa myös ihan mielenterveystoimiston hoitajaa, jonka kanssa sain pari sellaista oivallusta, että ällistyin. Ammattilaiselle puhumista suosittelen joka tapauksessa. Asiaa koskevaa kirjallisuuttakin varmasti on olemassa, mutta alkuun parhaan avun saa ihan elävältä ihmiseltä, joka kuuntelee sinua ja osaa tarjota juuri sinulle sopivia uusia näkökulmia asioihin.

Olen opetellut päästämään irti. Sanon itselleni, että tämä asia on mennyttä, tätä ei voi muuttaa, ja tätä juttua olen miettinyt jo tarpeeksi monta kertaa, joten se on nyt ohi ja käsitelty. Ja joka kerta kun huomaan alkavani taas miettiä sitä, työnnän sen tietoisesti pois mielestäni. Meditaatio auttaa tunteiden ja ajattelun käsittelyssä. Ihminen voi opettaa myös mieltä toimimaan tietyllä tavalla, ja oppia pois haitallisista käyttäytymismalleista.

Alkoholi reippaina annoksina jatkuvasti käytettynä. Ei tunnu häpeä eikä syyllisyys. Tottapuhuen ei tunnu oikein mikään miltään.

Toimin aina oman eettisen käsitykseni mukaan. Virheet annan itselleni anteeksi.

Entä jos on elämässään todella pahasti mokaillut ja aiheuttanut häpeää myös muille, miten häpestä ja syyllisyydestä eroon?

Vierailija kirjoitti:

Alkoholi reippaina annoksina jatkuvasti käytettynä. Ei tunnu häpeä eikä syyllisyys. Tottapuhuen ei tunnu oikein mikään miltään.

Tällä palstalla taitaa hengata hämmästyttävän paljon alkoholisteja, kun nännien vetämistä suositellaan aina milloin mihinkin parannuskeinoksi. Juomisen voi lopettaa. Hae itsellesi apua!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkoholi reippaina annoksina jatkuvasti käytettynä. Ei tunnu häpeä eikä syyllisyys. Tottapuhuen ei tunnu oikein mikään miltään.

Tällä palstalla taitaa hengata hämmästyttävän paljon alkoholisteja, kun nännien vetämistä suositellaan aina milloin mihinkin parannuskeinoksi. Juomisen voi lopettaa. Hae itsellesi apua!

:D vedin nänneistä ja annoin itselleni anteeksi, kiitos!😘