Lapseni on yksin kaikki välitunnit :-(.

Enkä osaa oikeastaan muuta sanoa, kun että löytyisikö ystävää lapsellesi lähistöltä? Siis koulun ulkopuolelta?

Onko teillä esiintynyt kiusaamista? Ajavatko muut lapset leikistä pois vai lähteekö lapsesi itse?



Minulla siis eskaripoika, joka ei osannut mennä mukaan ulkoleikkeihin. Kökki vaan itsekseen ja keinui. Ei uskaltanut/osannut mennä mukaan. Pelkäsi, että muut sanovat: mene pois! Kiusaamista ei kuitenkaan esiintynyt.



Eskariope ehdotti kannustamisjärjestelmää eli poika saisi tarran aina, kun ulkona meni leikkimään toisten kanssa. 10 kerran jälkeen sai palkinnon. En jaksanut uskoa moiseen mutta päätettiin yrittää. Pojalla oli kuitenkin niin suuri halu onnistua tässä tarrojen keruussa, että se sittenkin antoi sysäyksen mennä mukaan.



Nyt ulkoleikit sujuvat hienosti!

Meillä ihan sama juttu 3 luokkalaisen kanssa. Koulua ei kiinnosta! Ope vain ihmetteli miksi alkanut vetäytyä syrjään?? Niin miksikähä kun ei oteta mukaan

Ja ikää on 6 vuotta.



Varsinaista kiusaamista ei ole aiemmin ollut, paitsi tuo perjantainen tapaus kyllä täytti minusta kiusaamisen piirteet. Eli lapset leikkivät yhdessä, kunnes joku totesi ettei poikani osaa leikkiä oikein. Eivät he ilmeisesti pois ajaneet, mutta toki lapseni ymmärtää ettei ole tervetullut leikkiin ja lähti pois.



Muita kavereita ei pahemmin ole muiden harrastusten kautta. Lisäksi iltakaverit eivät korvaa sitä, että joutuu viettämään välitunnit yksinään katsellen kun muut juoksevat, leikkivät ja nauravat.



Tunneilla poika kelpaa ilmeisen hyvin pariksi tai ryhmiin kun tekevät tehtäviä. Opettajan mukaan hän on innokas ja osallistuva luokassa, hän on erittäin hyvä mm. matematiikassa, mutta nämä välitunnit eivät toimi. Lapsi on kuitenkin vasta 6-vuotias, eikä saa jäädä ulkopuoliseksi muiden leikeistä.

tutulta kuullostaa, meillä eskarivuosi oli tääläinen myös ja ekaluokka nyt alkanut mukavasti, mutta on kertonut, että jotkut lapset heittää pois leikistä jollei jotain just prikulleen osaa, sanoi, että vain osa lapsista näin tekee ja pelkää sitten pihaleikkejä. Minusta koulun on nyt puututtava tähän toisten lasten käytökseen, eihän kukaan halua, että lapsellasi paha olo koulussa ja kohta ei ihme jollei halua mennä sinne, siinäpä vasta ongelma. tiedän kyllä miltä noi open sanat kuullostaa, että pidän silmällä, nyt se ei vaan riitä.

Tähän en ole sitä liittänyt, kun en halua liikaa painostaa ja kysellä välitunneista ja asettaa tähän liikaa paineita. Yleensä kyselen koulupäivän kulusta muuten, ja sitten samalla annan lapsen oma-aloitteisesti kertoa välitunneistakin. Lapsi ei pahemmin murehdi sitä, että on yksin, mutta usein sen kyllä mainitsee. Ja muutaman kerran kun olen koulun ohi kävellyt, niin olen nähnyt hänen olevan itsekseen.



Minusta on ollut pöyristyttävää huomata, miten vähän opettajia oikeasti kiinnostaa lasten viihtyminen (ainakin tässä koulussa). Oletetaan, että kun lapset menevät kouluun, niin kaikki löytävät kaverit ja osaavat mennä yhdessä leikkimään muiden kanssa. Eikös sinne välitunneille voisi laittaa pari valvojaa lisää, joiden tehtävänä on muodostaa yhteisiä leikkejä? Ja varmistaa, ettei kukaan jää yksin pihan nurkkaan kyhjöttämään. Mutta meidän lapsen koulussa on yksi välituntivalvoja, jonka aika menee lähinnä siihen, että päästää halukkaat vessaan ja seuraa ettei kukaan karkaa pihalta.

ja opettaja voi vielä onnistua saamaan tukea väitteelleen muilta lapsilta - tutkimusten mukaan lapset nimittäin kuvittelevat, että se syrjitty kiusaa heitä jo ihan sillä että on olemassa ja samalla pihalla (jotkut vanhanaikaiset ihmiset ovat sanoneet sitä tästä seuraavaa epämukavuuden tunnetta omaksi tunnoksi, mutta eihän lapsi sitä itse tunnista, jos kukaan ei opasta).



Minusta olette oikeassa kun ette painosta lasta. Sen sijaan olisi ehkä hyvä tarjota hänelle jotain MUITA kaveritilanteita, esim harrastuksen tai vastaavan parissa. Sieltä voisi ehkä lähteä liikkeelle positiivisemmin latautunut motivaatio kaverisuhteisiin.

Ensimmäiseksi sanoisin että kannattaa tarkistaa pitääkö lapsen puheet kuinka paikkaansa, mene vaikka sivummalta seuraamaan välitunteja muutamana päivänä, mielellään niin ettei oma lapsesi tiedä asiasta. Meillä nimittäin kävi niin päin että tytön erään luokkakaverin äidiltä tuli hyökkäävä ja vähemmän asiallinen viesti siitä, kuinka tyttöni kaverinsa kanssa ei ole tänään leikkinyt hänen lapsensa kanssa välitunneilla. Minä soitin saman tien koululle, jossa opettaja oli ihan ihmeissään, opettaja kun oli kahdella välitunnilla itsekin ollut pelaamassa tyttöjen kanssa ja kaikki olivat leikkineet nätisti yhdessä ilman mitään sanomista. Pienen koulun toiset opettajat sanoivat samaa, samoin oma tyttäreni. Tytön äiti vaan ei ota asiaa kuuleviin korviinsa, hänen mielestään jos hänen tyttönsä sanoo ettei ole päässyt mukaan leikkiin, niin sehän ei valehtele vaikka opettaja ja muut oppilaat sanoisivat muuta. Joskus vaan lapsilla tulee paha mieli ja kun he eivät keksi muuta he purkaavat sitä vaikka näin.



Toisaalta jos taas lapsesi viettää välitunnit yksin on sinulla selkeä fakta esitettävänä koululle, asia on näin ja sille on tehtävä jotain.

Koulu on sellaisessa paikassa, että kuljen sen ohi melko usein. Ja ihan liian usein olen nähnyt lapseni yksikseen kuljeskelemassa.



Lisäksi eräs tyttö ylemmältä luokalta (lapseni kaveri) mainitsee asiasta aika usein kun tulee meille leikkimään. Hän on esimerkiksi ihmetellyt, että " miksi XXX kuljeskelee yksinään puiden lomassa välitunnilla?" . Tästä ihmettelystä sainkin alunperin selville, että poikani on yksin eikä muiden kanssa leikkimässä.

Itse olen pienten oppilaitteni kanssa sopinut, että yhtä oppilasta ei saa jättää ulkopuolelle. Siis jos yksi oppilas pyytää mukaan leikkiin, on hänet otettava, mutta kahta ei ole pakko (jos nämä kaksi siis ovat yhdessä).



Olen sopinut näin aina heti vuoden alussa, kun olemme puhuneet luokan säännöistä ja hyvästä luokkahengestä ja reiluudesta yms. Silloin ei ole vielä ehtinyt syntyä mitään vakikuviota siitä, kuka jätetään ulos leikeistä.



Valitettavasti lapset voivat eleillä osoittaa, että joku ei ole tervetullut mukaan ja viisaat lapset sitten eivät enää edes pyydä. Silloin ei ole olemassa mitään yleispätevää neuvoa, mutta varmasti tapausta tarkasteltaessa jotain voidaan tehdä. Opettajan on puututtava asiaan, jos yksi jää aina ulkopuolelle.



Välituntivelvollisuuksista haluan sanoa sen verran, että aika usein me opet teemme työtä välitunnilla ja sitten joskus on meilläkin ihan lupa pitää kahvitauko:)

Lapseni ryhmässä on lapsia jotka tuntevat toisensa ennestään ja siitä syystä ymmärrän, että haluavat leikkiä välillä kaksin. Sydäntä vain särkee, kun lapseni kertoo, ettei taaskaan kukaan leikkinyt hänen kanssaan. Toisinaan pääsee leikkeihin mukaan, toisinaan ei :(.



Olen kertonut lapselleni, tämän saman, että välillä haluaa leikkiä sellaisten kanssa, jotka on vapaa-ajallakin kavereita.



Lisäksi tyttöni on aina tähän asti ollut poikavoittoisessa ryhmässä ja oppinut poikien käytännöt. Ei ole sellainen " prinsessa-tyyppi" ... uskon, että kun tuen lastani ja järjestän hänelle kotona hyvää mieltä sopivissa määrin, hän säilyy " ehjänä" . Kun kuitenkaan kyse ei ole sinällään kiusaamisesta...hän on hieno ja fiksu tyttö ja ihan varmasti löytää vielä hyvän ystävän.

kuulostaa ihan minun lapseni opelta. Ja olen ollut todella tyytyväinen ja iloinen että on olemassa niin mahtavia opettajia. Meillä tytöt oppineet koulussa todella paljon hyviä tapoja ja asioita. Jota tietty myös kotona harjotellaan. Huomaan että opella on vielä eka toka - luokkalaisiin suuri vaikutus. Ja kun on ammattitaitoinen ope niin hyvin varmasti menee. Meidän lasten koulussa ei esim. koulukiusaamista ole nimeksikään kun opettajat ovat siitä niin tarkkoja. JA aina ollut useampi valvoja välitunnilla pihalla kun olen koulun ohi tai koululle mennyt!

Hitaasti lämpenevä temperamentti ei vain oikein omiaan helpottamaan lapsen pääsemistä mukaan leikkeihin. Kun ympäristö on melko uusi, ja paras kaverikin muutti vastikään pois, niin tilanne on lapselle uusi ja hankala.



Mutta onhan opettajalla kuitenkin paremmat mahdollisuudet vaikuttaa asiaan kuin minulla (kotoa käsin). Hän voisi tehdä 13:n mainitsemat säännöt välitunneille tai sopia luokassa, että välitunneilla on yksi yhteinen hippaleikki ja yksi jalkapallopeli, joihin halukkaat voivat osallistua. Ja katsoa, että kaikilla on joku ryhmä johon pääsee kun välitunti alkaa. Näitä aion ehdottaa opettajalle, kun näen hänet iltapäivällä. Katsotaan johtaako se mihinkään.

Erityisesti erilaisia käytäntöjä, jotka ovat osoittautuneet toimiviksi, ettei kukaan lapsista ole jäänyt ulkopuoliseksi. Luulisi, että näillä pienillä on asian korjaaminen vielä melko helppoa kun tytöt ja pojat leikkivät vielä kivasti yhdessä.

Olen nimittäin lukenut tällaisia viestejä jo monta kertaa. Jokin aika sitten Oulun seudulla joku kirjoitti tällista, ja olin järkyttynyt, miten muut aikuiset olivat sitä mieltä, ettei opettajan edes tarvitse puuttua asiaan. Olen itse opettaja ja ehdottomasti puuttuisin tilanteeseen. Välitunti on opettajan työaikaa, jolloin opettaja yleensä valmistelee luokkaan tavarat seuraavaa tuntia varten jne. Mutta tarvittaessa esim. eskarissa ja alkuopetuksessa opettaja voi olla lasten mukana välitunnilla ja järjestää kaikille yhteistä leikkiä. Ehkäpä voisit jopa kysyä koulun käytäntöjä tallaisen asian hoidosta rehtorilta. Mielestäni olet jo tehnyt asian eteen paljon.

On kamalaa että osa vanhemmista ja opettajista on sitä mieltä että asialle ei voi mitään koska kaikkien kemiat eivät vain osu yksiin.



Siinä sitä kasvatetaan lapset luokittelemaan ihmiset kivoiksi ja ei kivoiksi, hyviksi tyypeiksi ja luusereiksi, A ja B kansalaisiksi.



Esikoiseni on ujo ja yhdessä vaiheessa kärsi tuosta ongelmasta. Hänellä oli myös tuolloin opettaja, joka ei puuttunut asiaan. Silloin päätin että jos joululoman jälkeen homma jatkuu menen itse kouluun mukaan tarkkailemaan tilannetta tunneille. Jos lapsi suljetaan jo muutenkin jengistä niin mitään menetettävää ei enää ole ja tokaluokkalaiset ovat kuitenkin niin pieniä että vanhempiin ei vielä suhtauduta lähtökohtaisen vihamielisesti tai edes nolostuen. Opettajaan asia kuitenkin voi panna vauhtia. Onneksi opettaja yllättäen vaihtui ja heti poistuivat ongelmatkin, ilman että minun tarvitsi edes olla yhteydessä asiasta. Vanhempain vartissa kiittelin asiaa ja se uusi opettja sanoi, että hänelle valkeni aika pian että luokassa oli laaja nokkimisrinki, jossa pyöritettiin kaverirulettia ja kaikki voivat huonosti.

Ensinnäkin oma lapseni oli sanonut asiasta jo koulutunnilla. Sen jälkeen opettaja oli kertonut lapsille, ettei ketään saa jättää leikkien ulkopuolelle. Lisäksi hänellä on välituntisääntönä, ettei lapset saa leikkiä isompien lasten kanssa (vain oman luokkansa tai vuotta nuorempien).



Minä olen kyllä tosi epäileväinen tilanteen muuttumisesta. Ensinnäkin, tuon ikäisille (6-7 vuotiaille) ei minusta riitä se että asiasta sanotaan. Tilanteeseen pitää mennä mukaan, ja " vaatia" lapsia ottamaan mukaan kaikki muutkin. Eivätkä muut lapset välttämättä huomaa, että joku on ulkopuolella leikeistä. Ja jos tätä ulkopuolista on riittävästi ajettu leikeistä pois, niin eipä hänkään oikein osaa mennä muiden leikkeihin mukaan.



Kun yritin esittää, että voisiko lapsille koettaa sopia jotain peliä/leikkiä etukäteen (" kuten 3. luokkalaisilla on tapana" ), niin opettaja meni täysin puolustuskannalle. Hän alkoi jankuttaa, että HÄN on asettanut lapsille välituntisäännöt (eli ettei saa leikkiä kuin omien luokkakavereiden ja vuotta pienempien kanssa) ja HÄN on lapsille tämän opettanut. Ja HÄN on nyt myös sanonut, että kaikkien kanssa pitää leikkiä. Keskustelun luonne muuttui tässä vaiheessa täysin, ja katsoin parhaaksi lopettaa juttutuokion.



Huoh! Mitä mieltä olette, pitäisikö heti aamulla jutella rehtorin kanssa, vai katselenko tilanteen kehittymistä? Kun tämä välituntisääntökin on minusta tosi outo, sillä lapseni parhaat kaverit ovat tietysti vuotta vanhempia. Ja nyt heidänkään kanssaan ei lapsi enää saa leikkiä...

oma poikani on jo neljännellä ja järjestelmällinen joukosta sulkeminen vain pahenee... eräskin näistä on pojan " paras kaveri" kouluajan ulkopuolella. Asiaan on aikuisen hyvin vaikea puuttua sillä se lisää näiden kiusaajien intoa. Meillä hiljainen, kiltti poika, joka on luonteeltaan ehkä liiankin " hyvätahtoinen" . Välillä haluaa miellyttää muita ja " ostaa" kavereita esim. karkilla. Olen monet illat itkenyt lapseltani salaa, sillä asia tuntuu todella pahalta. Olen itsekin ollut välituntisyrjitty ja se koko kouluaika oli todella kamalaa, vaikkakin minulle hyvin kasvattavaa. Opettajat eivät puuttuneet siihenkään aikaan asiaan mitenkään....

Esikoulussakin oli hyvät opettajat, jotka yrittivät kannustaa. Nyt ekalla luokalla on todella mahtava opettaja, joka on niinkuin tuo 13. KIITOS SIITÄ!



Toi on älytöntä, ettei vanhempien oppilaiden kanssa muka saisi leikkiä!!! Minunkin ekaluokkalaiseni leikkii mielellään yhden kolmasluokkalaisen kanssa melkein joka välitunti. On ollut suuri turva ja apu hänelle ujoutensa tähden. On leikkinyt myös omanluokkalaisten kanssa.



Voi että! Voimia sinulle! ASIA täytyy korjata, joko opettajan tai rehtorin tai vielä korkeamman tahon!!!

Olen itse opettaja ja kolmen (kaksi koulussa) lapsen äiti, ja mielestäni KAIKKIIN asioihin voi puuttua ja AINA.



Ei kiusaaminen tai syrjiminen tms. lopu välttämättä helpolla tai nopeasti, mutta sen kanssa voi opettajana tehdä töitä.



Eivät opettajatkaan pysty aina ihmeisiin ja joskus kiusaamista on todella vaikea (varsinkin kun se on porukasta jättämistä) lopettaa. Opettajana on kuitenkin hyvät mahdollisuudet vaikuttaa oppilaisiin myös epäsuorasti, jos suora vaikutus ei tunnu tehoavan.



Taistele asian puolesta, se ei ole turhaa työtä. Ja muista keskustella myös lapsesi kanssa, minusta tällaisista asioista keskusteleminen ei ole huono juttu. On hyvä käydä lapsen kanssa läpi miten hän kokee asioita, joskus lapset ottavat asiat jopa helpommin kuin itse kuvittelee. Mutta jos lapsesi on surullinen, niin keskustelu hänen kanssaan varmaan helpottaa. Minä olen aina korostanut lapsilleni, että asiat eivät ole niin hirveitä, kun niistä pääsee jonkun kanssa puhumaan. Kun inhottavat asiat tuo julki, niin huomaa, että ei kaikki ole täydellistä aina, mutta ainakin on joku joka kuuntelee ja on samalla puolella!



Jos asia sinua painaa, niin ota asia puheeksi vanhampainillassa tms. Ikinä ei voi olla turpa liian auki tällaisissa asioissa!