Lue keskustelun säännöt.
Taapero tönii ja satuttaa vauvaa. Mikä avuksi?
12.06.2018 |
Lyhyesti: 4v lapsi tönii, kaataa, tökkii, nipistää perheen 5kk vauvaa. Puhetta ei kuuntele.
Tätä jatkunut koko tämän ajan. Ei voi ollenkaan jättää kahdestaan:(
Kommentit (20)
Ei kai tuon ikäisiä muutenkaan voi jättää kahdestaan. Taitaa muksu olla mustasukkainen. Alkaisin nyt tekemään mahdollisimman paljon asioita niin että kumpikin lapsi on mukana, ja ehkä vähän jotain extrajuttuja tuon vanhemman kanssa. Selittäisin myös, kuinka tärkeä se isompi sisarus sille pienemmälle on jo nyt, ja kuinka tärkeä se tulee vielä olemaan, kun voi sille pienemmälle sitten tulevaisuudessa opettaa monia asioita (kengännauhojen solmimista, hiekkakakkujen tekoa yms.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Normaali nelivuotias ei töni ja loukkaa pientä. Lapsi jotenkin häiriytynyt. Nelivuotias hoitaa ja osallistuu pienen hoitoon, hakee vaippoja sekä lohduttaa vauvaa tarvittaessa.
Komennettu on, puhuttu on ym. Ei mene perille :( ap
Vierailija kirjoitti:
Ei kai tuon ikäisiä muutenkaan voi jättää kahdestaan. Taitaa muksu olla mustasukkainen. Alkaisin nyt tekemään mahdollisimman paljon asioita niin että kumpikin lapsi on mukana, ja ehkä vähän jotain extrajuttuja tuon vanhemman kanssa. Selittäisin myös, kuinka tärkeä se isompi sisarus sille pienemmälle on jo nyt, ja kuinka tärkeä se tulee vielä olemaan, kun voi sille pienemmälle sitten tulevaisuudessa opettaa monia asioita (kengännauhojen solmimista, hiekkakakkujen tekoa yms.)
Miksi isommalle huonokäytöksiselle pitäisi antaa yhtään mitään extraa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tee pennulle samoin: Töni, kaada, nipistä ja kysy sen jälkeen miltä tuntuu.
4-vuotias ei muuten ole mikään taapero vaan leikki-ikäinen.
Ja asiaan. Esikoinen kaipaa huomiota ja tietää saavansa sitä kiusaamalla vauvaa. Esikoisen pitää siis saada vanhemmilta enemmän ja myönteistä huomiota. Esimerkiksi niin, että toinen vanhemmista antaa esikoiselle omaa spesiaaliaikaa. Syliäkään ei saa unohtaa, vaikka esikoinen näyttää vauvan rinnalla isolta lapselta. 4-vuotias on vielä pieni.
Ja 4-vuotiasta voi ottaa mukaan vauvan hoitoon niin, ettei hän ajattele jääneensä syrjään. Ton ikäiset tykkäävät myös olla avuksi. Muista kehua esikoista kaikesta reippaudesta!
Myönteisen kautta! Unohda komentelut ja puhuttelut ja rangaistukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkaisin korostaa positiivista vaikkei sitä juuri oliskaan. "Oletpas sä kiltti kun autat vauvan hoidossa! Oi vauva tykkää katsella kun sä leikit! On niin ihana leikkiä täällä vaivan ja sinun kanssa! Olettepa ihanasta vauvan kanssa vierekkäin, vauva niin ihailee sinua."
Jos on mustis niin luulis että kehuminen ja isosisaruksen rooli toisivat ylpeyttä ja kokemusta tärkeydestä.
Väkivalta tietenkin estetään ja selitetään että vauvaa sattuu, vauvaa pitää kohdella nätisti jne. mutta ei ehkä liian suurta numeroa siitä.
Vierailija kirjoitti:
Tee pennulle samoin: Töni, kaada, nipistä ja kysy sen jälkeen miltä tuntuu.
Sinulla ei ole omia lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai tuon ikäisiä muutenkaan voi jättää kahdestaan. Taitaa muksu olla mustasukkainen. Alkaisin nyt tekemään mahdollisimman paljon asioita niin että kumpikin lapsi on mukana, ja ehkä vähän jotain extrajuttuja tuon vanhemman kanssa. Selittäisin myös, kuinka tärkeä se isompi sisarus sille pienemmälle on jo nyt, ja kuinka tärkeä se tulee vielä olemaan, kun voi sille pienemmälle sitten tulevaisuudessa opettaa monia asioita (kengännauhojen solmimista, hiekkakakkujen tekoa yms.)
Miksi isommalle huonokäytöksiselle pitäisi antaa yhtään mitään extraa?
Pienet lapset käyttäytyvät harvoin tarkoituksella huonosti. Siksi. Niiden "huonon" käytöksen taustalla on syitä, johon viisas vanhempi puuttuu. Tässä tapauksessa vanhempi lapsista kokee jääneensä syrjään perheessä ja kun se on vielä itse kuitenkin niin pieni, sillä ei ole muita keinoja kertoa, että sillä on paha mieli kuin se, että se käy pienemmän kimppuun.
Ihan klassikkotapaus!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai tuon ikäisiä muutenkaan voi jättää kahdestaan. Taitaa muksu olla mustasukkainen. Alkaisin nyt tekemään mahdollisimman paljon asioita niin että kumpikin lapsi on mukana, ja ehkä vähän jotain extrajuttuja tuon vanhemman kanssa. Selittäisin myös, kuinka tärkeä se isompi sisarus sille pienemmälle on jo nyt, ja kuinka tärkeä se tulee vielä olemaan, kun voi sille pienemmälle sitten tulevaisuudessa opettaa monia asioita (kengännauhojen solmimista, hiekkakakkujen tekoa yms.)
Miksi isommalle huonokäytöksiselle pitäisi antaa yhtään mitään extraa?
Järkyttävä ajattelutapa, toivottavasti sulla ei ole omia lapsia etkä kasvata lapsia työksesi. Tyhmempikin aikuinen tajuaa, että kiusaajalle pitää olla kiva (kun on kyse lapsista).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee pennulle samoin: Töni, kaada, nipistä ja kysy sen jälkeen miltä tuntuu.
Sinulla ei ole omia lapsia.
Vai niin. Kyllä minulla on lapsia ja heilläkin on lapsia. Kukaan koskaan ei ole satuttanut eikä töninyt toisiaan.
Kannattiko tehdä toinen lapsi noin pienellä ikäerolla? Ihan oma vika, sitten vaan vahdit lapsia niin että ei pääse käymään huonosti vauvalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee pennulle samoin: Töni, kaada, nipistä ja kysy sen jälkeen miltä tuntuu.
Sinulla ei ole omia lapsia.
Vai niin. Kyllä minulla on lapsia ja heilläkin on lapsia. Kukaan koskaan ei ole satuttanut eikä töninyt toisiaan.
Ok, se selittääkin. Saatiin taas kasvatusneuvoja suoraan 1950-luvulta. Ei muuta kuin remmiä tuhmille lapsille, niin sitä ennenkin kasvatettiin kunnon kansalaisia!
Teille tuli toinen lapsi? Ettekä hankkiutuneet ensimmäisestä eroon?? No ihan itseäsi syyttää tästä saat.
Isompi on mustasukkainen, ei luonnehäiriöinen, kuten moni jo ehti kirjoittaakin.
Jostain netistä muistan lukeneeni, että vauvan tulo taloon on isommall lapselle lähestulkoon sama asia, kuin sinulle olisi uusi nuori ja kaunis nainen miehesi rinnalla. Sinä saisit olla miehesi kanssa sen ajan mitä miehesi malttaa uudesta kullastaan erossa olla ja sinä nukkuisit yösi yksin omassa huoneessa ja miehesi uuden naikkosen kanssa jne. Ei mikään kevyt pala nieltäväksi ilman protestia?
Isommalle lapselle kahdenkeskistä aikaa kummankin vanhemman kanssa ja jos mahdollista yhteistä aikaa ilman vauvaa (esim. kun vauva nukkuu päikkäreitä) ja tietysti kaikkea kivaa yhdessä koko perheen voimin. Älä kiellä lapselta kivoja asioita vauvaan vedoten "Emme pääsekään tänään uimaan, koska vauva..." tai "Äiti ei nyt jaksa leikkiä, koska vauva valvottaa yöt" jne. Vauva ei saa olla ilonpilaaja. Jos nelivuotiaskin on kotihoidossa, tehkää kaikkea jännää "isojen juttuja" silloin kun vauva nukkuu mutta älä unohda esikoista oman onnensa nojaan vauvan herättyä. Jos vauva viihtyy pitkiä aikoja rinnalla tai sylissä, anna isomman tehdä sillä aikaa jotain mitä normaalisti ette tee. Kelpaisiko leffa? Tabletilla/puhelimella joku lasten peli, vaikka Pikku Kakkonen? Tuo ei tietenkään toimi jos nuo ovat jo arkisia asioita mutta eiköhän jotain löytyne.
Jos teillä käy kyläilijöitä, voit pyytää heitä antamaan extrahuomiota isommalle. Yleensä vauva taitaa viedä suuremman huomion vaikkei juuri mitään osakaan ja sekös harmittaa! Kyllä se helpottuu kunhan keksit mistä narusta vetää :).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee pennulle samoin: Töni, kaada, nipistä ja kysy sen jälkeen miltä tuntuu.
Sinulla ei ole omia lapsia.
Vai niin. Kyllä minulla on lapsia ja heilläkin on lapsia. Kukaan koskaan ei ole satuttanut eikä töninyt toisiaan.
Ok, se selittääkin. Saatiin taas kasvatusneuvoja suoraan 1950-luvulta. Ei muuta kuin remmiä tuhmille lapsille, niin sitä ennenkin kasvatettiin kunnon kansalaisia!
Juu-u! Koska näkeehän se jo uutisistakin ettei kukaan suurista ikäluokista tai heidän lapsistaan käyttäydy ikinä typerästi/rikollisesti/huonosti. Ei ole väkivaltaa Suomen maassa ollut ennenkuin kiintymysvanhemmat sen tänne lapsissaan toivat, niih!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee pennulle samoin: Töni, kaada, nipistä ja kysy sen jälkeen miltä tuntuu.
Sinulla ei ole omia lapsia.
Vai niin. Kyllä minulla on lapsia ja heilläkin on lapsia. Kukaan koskaan ei ole satuttanut eikä töninyt toisiaan.
Ok, se selittääkin. Saatiin taas kasvatusneuvoja suoraan 1950-luvulta. Ei muuta kuin remmiä tuhmille lapsille, niin sitä ennenkin kasvatettiin kunnon kansalaisia!
Ei minulla ole antaa kasvatusneuvoja. Olen aina kertonut lapsille, mikä on väärin ja mikä oikein. Olen myös aina ollut heille äiti - en kaveri. Lapsille on mennyt onneksi neuvot perille, eikä koskaan ole joutunut heitä häpeämään.
Lapsesi on mustasukkainen vauvalle. Mullakin on kaksi lasta, mutta vielä pienemmällä ikäerolla. Vauva on 5kk ja esikoinen on 1v10kk. Esikoinen aika harvoin tekee mitään pahaa vauvalle. Useimmiten vauva on hänestä ihana ja hän jonkin verran hauskuuttaa vauvaa. Joskus tulee väsyneenä kiukku, jos vauva on vain äidin sylissä esim. imetyksen vuoksi, niin silloin saattaa tahallaan huutaa ja kitistä häiritäkseen meitä ja yrittää änkeä samaan aikaan syliin. Joskus taas leikit saattavat muuttua liian rajuiksi, että vauva täytyy nostaa pois, mutta yllättävän vähän on mitään konfliktia. Esikoinen on myös kotihoidossa ja keksin lähes joka päivälle esikoiselle ohjelmaa. Hän myös nukkuu yöt minun ja vauvan vieressä ja pyrin muutenkin antamaan aikaa hänelle mahdollisuuksien mukaan. Eli neuvoisin sinuakin panostamaan lapsesi kanssa yhteisiin tekemisiin ja antamaan lisää syliä ja haleja. Muista myös kehua häntä isompana sisaruksena.
Up