kun ystävästäni tuli äiti

ystäväni sai esikoisensa pari kuukautta sitten.

Sitä ennen osasi jutella kaikesta taivaan ja maan väliltä, ja meillä oli hauskoja hetkiä yhdessä.

Lapsensa syntymän jälkeen ei osaa puhua mistään muusta kuin lapsestaan tai lapsista yleensä.

Itselläni myös lapsia, ja mieluusti lapsista puhun, mutta en taukoamatta, ja olen kiinnostunut puhumaan muistakin asioista kuin _vain_ lapsista.

Kehtaanko sanoa ystävälleni suoraan mitä ajattelen, loukkaamatta häntä?